keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Ohi aiheen: ABCDEFG...H.

A-C
Jossain vaiheessa ne vain ilmestyivät. Ja olivat heti sellaiset, että ne huomattaisiin.

C-D
Teini-iässä vaivaannuttavat. Kun muilla ei niitä ollut. Tai ainakaan samanlaisia.

E
Parikymppisenä ne olivat kivat. Ne pystyi tunkemaan tyköistuvaan toppiin ja niillä sai ilmaisia juomia ja taksimatkan kotiin. Haittapuolena olivat "saaks mä tulla noiden väliin"- ja "onks noi aidot?!"-kommentit.

Pikakelataan muutama vuosi eteenpäin.

G
Raskaus. Tuo naisen elämän kohokohta, sanotaan.
Nainen hehkuu ja kukoistaa. Kantaa uutta elämää sisällään. Ja kantaa myös toisinaan helkutin isoja meloneja. Viiden ihmisen tissejä. Siitä on kukoistus kaukana. "Kyllä ne siitä sitten pienenee kun paino laskee ja imetät".
Really? Mitäs jos se paino lähtee -22kg ja tissit on ja pysyy? Kyllä naurattaa.

H
Hoo niinkuin Helvetin Isot. Helvetin Kivuliaat. Helvetin Epämukavat.
75H. Se olen Minä.
Minä, joka kaveriporukassa olen se, "jolla on ne isot hinkit".
Hoo niinkuin Hinkit, melkein unohdin.

Rinnat on osa kehoa. On isoja, pieniä, keskikokoisia. Aitoja, silareita, leikattuja, luomuja.

Maisa-viidakon-mikälie-tähtönen-Torppa aiheutti blogissaan myrskyn kommentoimalla rintoja. En ole voinut välttyä uutisoinnilta, kun jokainen on tuupannut asiaa Facebookiin. En osaa selittää miksi itse nyt aiheesta kirjoitan, mutta tuli vain sellainen tunne.

Roosa Nauha-teemakynsien yhteydessä olen kirjoittanut, että lähipiirissäni on paljon rintasyöpäpotilaita. Osa heistä ei ole enää luonamme.
Lähipiirissäni on heitä, keneltä on leikattu rinta tai rinnat syövän takia. Osalla vain vähän, osalla kokonaan pois. Elämää yksirintaisena. Proteesien kanssa. Se se vasta on elämää se.

Kavereissani on myös heitä, jotka omista syistään ovat ottaneet silikonit. Muutamat ovat vierailleet Virossa, osa kotimaassa. Osalla rinnat ovat hyvin luonnolliset, kauniin muotoiset ja jos ei tietäisi, ei huomaisi kuin kokeillessa. Parilla sitten on hyvinkin selvää, että nyt ei ihan luomutuotetta olla. Ja se on ihan ookoo. Jokainen saa tehdä kehollaan mitä haluaa. Mitä se kenellekään kuuluu?
Silti mielestäni on enemmän kuin kökköä huudella, että isot rinnat ovat paremmat kuin pienet. Ihan yhtä tyhmää olisi huudella toisin päin. Ehkä olen herkillä asian suhteen, kun tunnen heitä, jotka ovat rintansa menettäneet. Ja olen yksi heistä, jotka haluavat isoista rinnoistaan luopua. Siitäkin huolimatta, että mieheni mielestä roikkuvat rintani ovat ne "maailman ihanimmat". Mutta nämä ovat minun tissini!

Kävin tammikuussa vihdoin yhdeksän vuoden jahkaamisen jälkeen kirurgin konsultaatiossa ja minulle tehdään vielä tämän vuoden puolella reduktiomammaplastia eli rintojen pienennysleikkaus. Hinkit saa kyytiä. Ajatus on vapauttava. Saan pukea paidan päälleni ilman ahdistusta. Voin nukkua vatsallani ilman, että täytyy siirtää tissit. Pystyn juoksemaan ilman, että täytyy pukea kahdet urheiluliivit päällekkäin. Uimahallissa näiden ahtaminen uikkareihin ei saa aikaan samaa näkyä kuin Baywatchissa, valitan.

Onhan ne mahdottoman kokoiset. Sopivilla liiveillä ja hyvin istuvalla vaatteella ne näyttävät hyviltä. Kun kaikki se riisutaan, on jäljellä kaksi isoa rintaa, jotka roikkuvat ja painavat usean kilon. Kaikki tuo on hartioideni varassa ja rintarankani on sellaisessa kunnossa, että kirurgin sanojani lainatakseni "Tämä leikkaus olisi pitänyt tehdä kymmenen vuotta sitten, mutta kyllä me sulle apu saadaan." Hän sanoi myös, että "Ei me sulle A-kuppia saada aikaan, mutta otetaan mitä voidaan". Rintakanta on sen mallinen, että isot rinnat on ollut väistämättömyys.

Isot rinnat ovat myös olleet aina osa identiteettiäni, koska ne ovat, kirjaimellisesti, iso osa minua.
Se ehkä leikkauksessa (nukutusta enemmän) pelottaakin, että mitä minusta jää jäljelle? Mikä minä sitten olen, kun en ole enää se "isohinkkinen Kaisa"?  Mieheni sanoi, että "pienet tissit ja tatuointeja.. En mä ihan tätä tilannut". Hän on jo päässyt yli tatuoinneistani, tiedän pääsevän yli tisseistänikin. Ja tulevaisuudessa vielä helpommin, kun vähemmän ylitettävää. (hahahh!)
Leikkauksesta tulee jäämään arvet. Toipuminen voi olla kivuliasta. Isoista rinnoista haaveilu voi olla merkittävä asia joillekin. Toivoisin että heistä jokainen saisi päivän näitä kantaa ja miettiä uudelleen.

Tulen ulkoisesti muuttumaan.
Uskon kuitenkin, että tulen rakastamaan arpiani paljon enemmän kuin isoja rintojani.

27 kommenttia:

  1. Mää haaveilen edes pienesti pienemmistä rinnoista. Ikuiset niska-hartia- vaivat on ärsyttävintä. Tissihiki on perseestä ja se ku joka kesä rintojenaluset on auki. En jaksa uskoa, että laihtuminen noita pienentäis. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei ainakaan laihduttaminen tehnyt mitään muutosta rintojen kokoon, valitettavasti.

      Poista
  2. Isot tissit on ahdistavat. Tällä hetkellä koko on I ja joka kerta kun täytyy lähteä vaateostoksille ostamaan jotain peitettä yläosaan iskee ahdistus. Pienemmät olis vaivattomammat. Täytyy ensin kokeilla laihdutusta jos se auttaisi, toivottavasti.

    Ja musta on tosi hienoa että avauduit tästä asiasta täällä! :) Tsemppiä leikkaukseen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnen tuskasi. Inhoan kaikkein eniten sovituskopissa kekkulointia. Meillä on töissä tulossa yks tapahtuma, johon otetaan yhtenevät peliasut ja pelipaidatkin siis. Pakko ottaa iso koko, jotta tissit mahtuu. Argh.

      Poista
  3. Itselläni on aika pienet rinnat, nyt n. B kun hormoonilääkitys turvottaa ja haluaisin kyllä hieman suuremmat, niin että olisi muotoja, esim. C voisi olla hyvä. En kuitenkaan halua täytettä itseeni, joten näihin tulee tyytyä. Suuria hinkkejä en ole koskaan halunnut, miksi haluaisin...Parilla kaverilla on kyllä oikein kunnon hinkit ja lähinnä sääliksi käy, kun mitään nättejä normipaitoja ei voi laittaa kun näyttää heti tosi tyrkyltä...ja sitten miehet käyttäytyvät välistä tosi törkeästi...siitä kivusta puhumattakaan...kun toinen ei voi lenkille lähteä kun sattuu niin paljon. Toivottavasti sinun päätöksesi parantaa sinun elämänlaatua ja olet siihen itse tyytyväinen :)

    Tuota ihanaa tähtöstä miettiessä en ymmärrä miten hän naisena voi "vaatia" isoja rintoja kaikilta naisilta, vain koska miehet tykkää (eikä kaikki edes niin kovasti ihannoi niitä). Eiväthän naisetkaan voi miehen ulkonäköön vaikuttaa, esim. se miehinen koko saa olla mitä vain, ei se miehestä huonompaan tai parempaan tee.

    Ylipäätään en ymmärrä miksi hehkutetaan jotain tiettyä ulkoista ominaisuutta, johon kaikkien sitten pitäisi päästä. Miksei voisi arvostaa erilaisuutta ja sitä, että me kaikki olisimme tyytyväisiä itseemme sellaisina kun olemme? Vaikea sitä on arvostaa omaa kroppaa, jos aina jokin ominaisuus on väärä ja huono...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä hyvä! Ei mitään lisättävää!

      Poista
  4. Hyvä kirjoitus. Aika hurja on koko kyllä.. Kyllä tuli tuo silikonibimbon kirjotus huomattua kans, mun pikkusisko tais vetää pienirintaisena aika kovat kilarit. Voisinkin ehkä huomauttaa sille että kyllä ne siitä kasvaa sit ku lapsia siunaantuu.. :D Itellä on onneksi vähän pienemmät kun sulla.. Mutta tarpeeks isot silti, ettei ihan kannata mitä tahansa liivejä ostaa jos haluaa suunnilleen mukavasti olla, saati ottaa juoksuaskelia..
    Hyvä kirjoitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos!
      Aina toki lapsen saantikaan ei kokoon vaikuta. Joillain toki kyllä, mutta myös toiseen suuntaan. Joillain ystävillä ei ole rintoja lapsen saannin jälkeen enää lainkaan. Ihmisen kroppa on kyllä jännä laitos.

      Poista
    2. Oho, no en ois sitä ihan kuvitellu että ne katoais.. roikkuu kyllä mutta.. :D Itelle tuli lapsen yhteydessä kolme kokoa lisää, eikä ne juuri mitään muuta tehny ku hiukan laskeutu imetyksen jälkeen.. tosin toinen lapsi ilmotteli tulostaan aika pian sen jälkeen kun pitkä imetys oli loppu, et ehkä ei meijereillä ollu aikaa sit palautua :D

      Poista
  5. Niin tuttuja tunteita, ehkä vielä joskus rohkaistun itse tekemään saman! Mun pitäis saad painoa pois, toivottavasti osa katoais sen mukana, kun tuo painon nousu kai näistä on tällaiset tehnytkin.. En edes uskalla ajatella miten järkyttävät näistä tulis jos raskaaksi tulisin :/ nykyisellään siis mennään varmaan jossain koossa K..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla painon nousu toi tissejä lisää, mutta kävi sitten niin ettei painon lasku vienyt niitä pois... Siinäpä sit olin hoikka ja isotissinen - ei sekään kiva vaihtoehto ollut. Aviomies saattaa tässä kohtaa olla toki eri mieltä :D

      Poista
  6. Voin niiiiin samaistua tähän. Paitsi että sinne pienennysleikkaukseen en ole lähtenyt. Saisipa edes niitä sopivan kokoisia rintaliivejä helposti, mutta tällä hetkellä on pakko tilata netistä kun kaupassa ei D-kuppia isompaa löydy... Ja sehän maksaa. Mutta hienoa, että olet leikkaukseen pääsemässä! Toivotaan, että sen jälkeen sinulle se D-kuppi riittäisi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Erikoisliikkeessä mäkin olen käynyt tai netistä tilannut. Erikoisliikkeessä yhdet liivit saattaa helposti olla sen 80-120e. Hurraa!

      Poista
  7. Mua tämä asia ei sinällään koske, kun pienet tissit omaan. Ne toki kasvoivat odotusaikana, mutta palasivat takaisin samaan kokoon kuin aiemmin, joskin vähän roikkuvampina.
    Mua kuitenkin myös jotenkin suututti tuon kyseisen ihmisen blogikirjoitus; olenko mä muka huonompi ihminen, kun mulla ei ole suuria rintoja? En väitä, etteikö mielessä olisi käynyt joskus näitä kohottaa. En mä silti lähde itseäni leikkaamaan miellyttääkseni muita ja kannan kroppani ylpeydellä näinkin. Jos joku mies ei musta pidä pienien, roikkuvien rintojeni vuoksi, niin en mä sellaista ihmistä elämääni kaipaakaan.
    Kiva, että otit asian esiin. Tämä aihe varmasti puhuttaa monia!

    VastaaPoista
  8. Ystävälle on tehty pienennysleikkaus ja hän oli kyllä aivan ikionnellinen sen jälkeen. Muistaakseni muutos oli G:stä C:hen. Onhan se isohko operaatio ja vaatii oman toipumisaikansa, mutta ystävälläni kaikki meni hienosti eikä jäänyt mitään moitteen aihetta mihinkään :)

    Oon jotenkin kuvitellut että mulla on isot rinnat, mutta nyt kun kuulen ympäriltäni näitä G- ja H- ja jopa J-kupin tarinoita, niin tajuan olevani aika maltillisen kokoinen kuitenkin tällä D/E-kupin rintamuksellani :D Tosi mielelläni kyllä ottaisin semmoiset kiinteät C-kupin rinnat näiden imetyksen lässähdyttämien säkkien tilalla, muthei, näinkin on ihan ok.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla kans pienennyksen läpikäyneitä kavereita, joilta oon saanut tukea ja vinkkejä :) Mammografiaan pitäis varata aikaa...

      Poista
  9. Rohkea kirjoitus Kaisa, oon todella ylpeä sinusta <3. Tiedätkö, täällä kirjoittaa sitten sun tissivastakohta, koska mulla on -lainatakseni siellä geenialtaan matalassa päässä oleilevaa Maisaa- ne onnettomat itikanpistot, joista kolmen lapsen imettäminen ei jättänyt kyllä jälkeensä _yhtään_ mitään. Paitsi tietenkin kolme ihanaa, tervettä ja hyvinvoivaa lasta :). Tsemppiä sulle, terve selkä on taatusti mukavampi juttu, kuin liian isot rinnat :).

    VastaaPoista
  10. Mun parhaalle kaverille on myös tehty kyseinen leikkaus ja se on kyllä ollut aivan oikea ratkaisu. On ihana nähdä miten onnellinen se on nyt "pienien" rintojensa kanssa. :) Eihän ne vielä mitkään pienet ole, mutta paljon pienemmät kuin ennen ja niiden kanssa on paljon helpompi olla.

    Mä oon aina ollut sitä mieltä että isot tissit olisivat niin kivat. Mutta nyt tässä parin vuoden aikana oon oikeesti alkanut tykkäämään näistä omista pikkusista, vaikka aika hyttysenpuremat onkin. :D Näin on just hyvä. :)

    Oon tosi onnellinen sun puolesta, että pääset leikkaukseen ja paljon tsemppiä! <3 Oot ihana!

    VastaaPoista
  11. Kokoa on täälläkin, mutta ihan oikeita lukemia en tiedä, koska tyydyn markettiliiveihin, jotka ovat kompromissi. Ympärysmittaa vähän liikaa ja kuppikokoa liian vähän. Haaveilen, että joskus olisi varaa ostaa erikoisliikkeestä ihan oikeankokoiset. Netistä olen huono tilaamaan kun ei sitä oikeaa kokoa tiedä ja sitten se palautusrumba, kun koko ei olekaan oikea jne. Ei nämä ole haitanneet isommasti, ikävä puoli on tosin se, että kun löytää jonkun kivan paidan, se ei sovikaan rintojen kohdalta, mutta ei muuta hankaluutta. Jokainenhan meistä on yksilö, ja jos sinä et isoista rinnoista pidä, niin on hyvä, että saat ne pienennettyä ja voit olla tyytyväinen kroppaasi :) Minulla ei painonvaihtelut ole paljoa vaikuttaneet kokoon, onhan ne toki nyt isommat kuin silloin 30kg hoikempana, mutta tosi vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla myös laihduttaminen ei juurikaan vaikuttanut kokoon.
      Muutamat viikot viel' ja saan pienemmät rinnat! :)

      Poista
  12. Onnea matkaan! Varmasta elämää helpottava leikkaus. Mun tädille tehtiin aikanaan ja selkä- ja hartiavaivat helpottivat merkittävästi.

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!