perjantai 23. lokakuuta 2015

Ohi aiheen: perjantaipulla!

I Love Me-messuilla pysähdyimme Vuohelan Herkun kohdalla. Heidän pisteellään oli ihanan iloista väkeä! Tarjolla oli tuotteita ja maistiaisia, sekä reseptivihkosia.

Pysähdyin ajan kanssa jutustelemaan, sillä perheessämme asustaa kaksi keliaakikkoa ja gluteenittomat tuotteet ovat tuttuja, myös Vuohelan Herkun. Leivon kotona suhteellisen paljon ja mielelläni kokeilen uutta. Esimerkiksi leivät leivon miesväelle lähes kokonaan itse, näkkileivät ostan kaupasta, mutta mikään ei voita vastaleivottua sämpylää! Lisäksi mielestäni gluteenittomissa tuotteissa on enemmän makua - vaikka usein ne mielletään hajuttomaksi ja mauttomaksi. Tietysti poikkeuksiakin on ja olen maistanut aika karseaa purkkasämpylää ja pullaa, jossa ei ollut minkäänlaista suunmukaista koostumusta.

Pullat ylipäätänsä on olleet ne, missä en ole onnistunut. Olen tehnyt kaikkien ohjeiden mukaan, mutta ehkä vain kuun asento on väärä. Joko käy niin, että koostumus on ok, mutta maku ei tai toisinpäin. Toki ei aina näin, mutta ehkä kuusi kertaa kymmenestä..
Rakas poikani tosin on aina tsemppaava; "nää on äiti parhaita pullia mitä oot koskaan tehnyt!" Kai se on tärkeintä, että edes yrittää?

Kävipäs sitten niin, että Vuohelan Herkun pisteellä kerroin tästä epäonnestani pullien kohdalla ja hetkeä myöhemmin käteeni annettiin kassi, jossa oli paketillinen Pulla- ja munkkijauhoseosta!


Voi tätä onnen päivää! Lettujauhoseosta olen kokeillut, mutta tätä en koskaan enkä ole edes muistanut sen olemassaoloa. Esittelyssä oli vaikka mitä hyviä seoksia, pizza- ja piirakkapohjaa täytyy kokeilla, sekä suklaakakkua vielä joskus!





Suurin odotuksin sitten aloimme pojan kanssa leipomuspuuhiin. On muuten kätevää, kun lapsi on sen ikäinen, että malttaa auttaa, osaa lukea ja tekee mielellään. Hurraa-huuto kaikille seitsemänvuotiaille tähän väliin!



Taikinaa oli helppo työstää, sen kanssa ei ilmennyt mitään hämminkejä. Lisäksi ihana kardemumman tuoksu sai veden kielelle jo valmiiksi. Pojan toiveena oli saada muutama voisilmäpulla, itse haaveilin täydellisistä korvapuusteista ja loput taikinasta käytettiin niihin. Pullia tuli pari pellillistä eli mielestäni hyvä määrä.





Lopputulema oli se, että pullista tuli täydellisiä koostumukseltaan, ei ehkä ulkonäöltään, mutta maku oli hyvä - täydellisiä gluteenittomia pullia ilman taistelua. (Mies söi heti viisi..)
Uunimme vaan vetelee melko viimeisiään ja pohja tummuu liian nopsaan, mutta tarkkana kun vahtii, niin hyvä tuloo!





Nyt kun pojan suusta pääsi lausahdus "Mmmmm! Näähän on hyviä!", saatoin jopa uskoakin sen. Jätti-iso kiitos Vuohelan Herkulle mahdollisuudesta kokeilla ja saada piristystä viikkoon!

Huomenna sitten taas kynsien vuoro, kun Leimauslauantai astuu vuoroon.

Oletko Sinä pullaihmisiä?

4 kommenttia:

  1. ääää, mun alko tekemään mieli pullaa <3

    VastaaPoista
  2. Nuuh, kauhea pullanhimo iski täälläkin! Näyttävät herkullisilta :) Minä olen aivan ehdottomasti pullaihmisiä, ja nyt kun hoksasin miten helposti saan tehtyä ja kohotettua pullataikinan pitkään virattomana seisseellä leipäkoneella, pullaa on leivottu kuukauden ajan joka viikonloppu. Siitä leipäkoneella tehdystä taikinasta tulee just semmoinen 20 pullaa, joka on neljän hengen perheelle hyvä määrä - jää meinaan vähän seuraavallekin päivälle, vaikka toi meidän kuusivuotias pojankoltiainen on ihan älytön pullahiiri :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi nam!!!
      Jos mun pitäs valita joku lempparipulla, niin se ois ehkä berliininmunkki (lasketaanko se pullaksi?) tai laskiaispulla... Rrrrakastan kyllä korvapuustejakin!

      Poista

Kiitos kommentistasi!