torstai 31. maaliskuuta 2016

Kuukausikatsaus: Maaliskuun loppuneet


Maalikuussa loppui verrattaen vähän tuotteita. Kurkataan niitä lähemmin.
 


Hiuslakoista luotan maailman ensteks eniten Schwarzkopfin Osis-sarjaan. Ostan yleensä jättipullon, joka kestää ja kestää. Nyt lyhyemmän tukan kanssa lakkaa kuluu ehkä aavistuksen enemmän. Uusi pullo on jo käytössä ja ostan aina uudelleen ja uudelleen. Tuoksu on mieto ja pysyvyys hyvä, mutta lähtee helposti harjaamalla pois.

Töissä/käsilaukussa mukanani kulki Wellan matkakokoinen lakka, joka on todella hyvää tavaraa. Jos en olisi niin merkkiuskollinen ja jo ostanut uutta Osista, olisin mitä todennäköisimmin ostanut tätä täysikokoisen pullon. Vahva suositus.



En edes muista enää montako putelia olen käyttänyt tätä Nivean pesugeeliä. Ehkä 10? 15? Ihan mielettömän monta ja aina vaan hankin lisää. Poistaa tehokkaasti meikin ja lian ja rasvoittuvalle iholleni on antanut sopivan mattapinnan kuivattamatta sitä. Nyt ostin kokeiluun misellivettä (koska olen hidas syttymään uutuuksille) ja jätin ostamatta uuden purtilon tätä ja koska Lumenen pesugeeliä vielä oli jäljellä. Itseni tuntien palaan tämän tuotteen käyttäjäksi kyllä. Mukavaa kun on tuotteita, jotka pysyvät valikoimissa vuodesta toiseen.


Vichyn geelivoide tuli maaliskuun LivBoxista ja kokeilumielessä käytin loppuun asti, koska koko oli pieni. Tuoksu kyllä oli sitten kuitenkin sen verran häiritsevä, että en hankkisi täysikokoista tuotetta vaikka se mukavalta tavaralta vaikuttikin. Yövoiteessa (niin kuin voiteissa noin muutenkaan!) ei kuulu olla voimakasta tuoksua eikä sen kuulu jäädä jumiin nenään niin että ällöttää. Vichy, korjatkaa siellä tuotekehittelyssä asia, niin saatan pyörtää puheeni.


BeautyBlendereitä omistan ja olen jäänyt koukkuun. Musta blenderi on ollut sopivan napakka, mutta pehmeä ja sillä olen saanut meikkivoiteen levitettyä hyvin. Halusin tehdä läpivalaisun tälle meikkimunalle, koska oli aika siitä luopua ja kyllä sinne vaan moskaa jää ahkerasta pesusta huolimatta. Joskus vaan pitää luopua ja aika vaihtaa uusiin.
Hankin kokeilumielessä käyttöön We Care Iconin meikkisienen, Blending Spongen. Ohjeistus sanoo, että sitä voi käyttää sekä kuivana että kosteana ja itse olen totuttuun tapaan käyttänyt vain kostutettuna. Täytyykin testata onko iso ero kuivana. Muutamien kertojen jälkeen voin sanoa, että ero BeautyBlenderiin on isohko. Blending Sponge on selvästi pehmeämpi ja laajenee kastellessa isommaksi, noin tuplat BB.stä! Käytössä muuten en ole isoa eroa huomannut, molemmilla saa homman hoidettua ja lopputulos tasainen. Nenänpielet ja muut pienet kohdat hoituu BB:llä mielestäni kuitenkin kätevämmin ja pieniä meikkimunia en omistakaan. Eroa on myös hinnassa, Blending Sponge on n.10e halvempi verrattuna BeautyBlenderiin.


Lumenen kulmakyniä olen kuluttanut tässä elämässä myös useita. Ja kuten näkyy, käytän ne aina ihan loppuun asti. Kunnes ei ole enää mitään mitä teroittaa!
Sävyt ovat itselleni sopivia ja jälki tarkkaa ja tasaista. Tykkäilen.


 
Oliko joukossa joku Sinulle tuttu tuote?
 
 
 
 
ppppst! Viimeinen päivä osallistua synttäriarvontaan!

Jonkinsortin pilkkutauti

On muuten hurjan hyvä tapa, että oikolukee tekstinsä edes puolella silmällä ennenkuin painaa "julkaise". Otsikko oli vielä tovi sitten täysin erilainen, kun oli nuo konsonantit vähän sekaisin. Lisäsin pari koota. En uskalla edes ajatella millaisilla hakusanoilla tänne olisi sitten päädytty. Gulps.

Tänään siis luvassa lempparilakka pilkuilla höystettynä. Arvontaan on tullut kivoja kommentteja, niistä koostetta huomenna, mutta nostan sieltä nyt yhden esiin, jossa toivottiin juttua epäonnistuneista lakkauksista. Olen sillä lailla ajan hermolla, että toteutan toiveen heti, tässä ja nyt!

Tämä oli mahtavana visiona mielessäni, mutta sitten jotain tapahtui. Lopputuloksena ihan kivat, mutta kuitenkin itselle epäonnistuneet kynnet. Tämä on vähän hankala postaustoive sinänsä, että joku lakkaus olla mielestäni aivan ihana ja teistä se taas on karmeinta soopaa mitä internet voi verkkokalvoillenne tarjota ja joskus taas koen epäonnistuneeni täysin ja teiltä tulee vain ylistäviä kommentteja. Ajaudun hetkeksi sivuraiteille ja totean, että aidot kommentit ovat niitä parhaita. Jos olet sitä mieltä, että lakkaus (tai mikä tahansa muu asia elämässä) ei ole kovin jees, niin sano se nätisti tai jätä kokonaan sanomatta, kuin että ylistät valheen kautta.

No mutta, ne kynnet! Kurkataanko niitä? No jo vain!


Lakkana OPI You Don´t Know Jacques!, joka minulla on sekä tavisversiona, että Suede-versiona. Molemmista pidän kovasti. Jaska on suklaanruskea ihanuus, jonka kanssa ei ole koskaan ollut hämminkejä. Levittyy hyvin. Vaatii pari kerrosta peittävyyteen. Hyvä peruscreme.



Valkoisia palluroita tein pilkkutikun (dotting tool) avulla ja lakkana oli Color Club French Tip.

Niin kuin todettu, kynsistä tuli ihan kivat, mutta ei sellaiset kuin toivoin. Pilkut on kyllä toki aina sellaiset, joita on hauska tehdä ja variaatioita on vaikka ja kuinka. Näistä tuli mieleeni pajunkissat!?



Tämän päivän ajan voit vielä osallistua SYNTTÄRIARVONTAAN!


Huhtikuu on jo ovella!

tiistai 29. maaliskuuta 2016

Rose Land

Voihan F.U.N Lacquer minkä taas menit tekemään. Merkki tuo markkinoille toinen toistaan kauniimpia lakkoja ja tämän kevään kokoelmasta kotiutin kaksi. Tänään nähdään kaunis Rose Land, holo-flakie-ihanuus. Käsittämätön.
 


Joissain promokuvissa lakka oli hyvin tumma, kun taas joissain oikein hempeä vaaleanpunainen. En malttanut odottaa, että saan sen oikeasti käsiini ja näen millainen se on. Onneksi hempeämpi, kuin ajattelin. Lakkaa on kovin vaikea saada kuvattua oikeanlaisena ja lightboxissa kuvattuna onkin jonkin verran eri sävyinen kuin luonnossa ja otinkin muut kuvat ihan luonnonvalossa, nyt kun aurinkokin päätti esittäytyä.


Lakan kerrostamiseen olisi todennäköisesti kulunut ikuisuus, joten lakkasin alle ohuen kerroksen piCture pOlishin Dream-lakkaa. Sen päälle sitten kerrostin kolme kerrosta Rose Landia.

Lakan kimallus on ä-ly-tön-tä! Auringon valon osuessa kimallus on mieletön.


Miten tämän lakan koristelee? Ei mitenkään, se on itsessään jo niin upea. Ja minä en edes juurikaan pidä vaaleanpunaisista lakoista!!




Onko Sinulla F.U.Nin lakkoja?

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Hammastahnamarmorit

Näitä kynsiä katsoessa voi melkein tuntea suussaan mentolin tuulahduksen. Kun olin saanut kynnet valmiiksi, niin mieleen tuli heti hammastahna!
 
Valkoinen lakka sai mukavasti neon-lakat pastellisemmaksi. Käytin PipeDreamPolishin A Night In Vegas-kokoelman lakkoja On The List (pinkki), All In (sininen) ja Happy Hour (turkoosi). Niiden kanssa valkoisena siis Color Clubin French Tip.
 
Marmorin alle lakkaan aina kerroksen valkoista lakkaa, jotta värit erottuvat. Harmikseni ANIV-lakkani alkavat olla jo melko hyvin käytettyjä ja surukseni kokoelman lakkoja ei valmisteta enää. PipeDreamPolish kyllä valmistaa muita mainioita lakkoja ja ne poikkeuksetta toimivat kuin unelma marmoroinnissa!
 





Rakastuin näihin raikkaisiin kynsiin ja päätin nauttia ihanasta auringostakin! +8! Ihanaa!!
Mukavaa, kun on ollut pitkä viikonloppu. Olen vain oleillut. Tai no perjantai hulahti sujuvasti pojan synttärivieraita kahvitellessa, mutta kotioloissa oltu vaan ja se on aina mukavaa.
Huominenkin vielä vapaata! Tänään näin ystäviä ja huomenna tulee pojan pari kaveria pelailemaan ja herkuttelemaan vielä. Sitten olisikin taas paluu arkeen. Mutta jos tuota aurinkoa noin riittää, niin arki ei haittaa!



lauantai 26. maaliskuuta 2016

Ohi aiheen: Lauantailärvi

Ajoittain pompsahtaa esiin toiveita teiltä, että mitä haluaisitte lukea blogissani. Eniten toivottu on juttua meikkauksesta ja siitä miten meikkaan ja mitä tuotteita käytän. Toivottujen listalla on myös ostospostauksia, lakkauspisteeni ja "päivä kanssani". Näitä varmaankin toteuttelen tässä kevään ja kesän mittaan. Huhtikuu tulee olemaan omalla kohdallani aika hulabaloota, joten en lupaa, että ehdin mitään ekstraa, mutta yritän näitä kyllä toteuttaa.

Tänään tuuppaan eetteriin nassuni. Luvassa ennen-jälkeen kuvia ja selostusta mitä tuotteita olen käyttänyt tähän meikkiin.
Kerron jo heti tähän kärkeen, etten ole ammattilainen, en tiedä meikkaamisesta juuri mitään ja on varmasti sata asiaa mitä tulisi tietää ja tehdä toisin. Naamani on kuitenkin vielä paikallaan, onneksi.

Seuraa varoitus: Seuraava kuva sisältää naamani luonnontilassa.


Nassuani tuskaillessa mieheni aina toteaa, että "Sä olet luonnonkaunis".
Ai niin kuin peruna tai hirvi? Kasvoissani on parasta korkeat poskipäät, pitkät ripset ja silmieni väri. Miinuspuolia hyvin vino nenä, runsaasti erottuvia luomia ja olemattomat kulmakarvat.

Meikkaan lähes aina. Töihin menen joskus meikittä, mutta yleensä meikkaan vähintään kulmat ja laitan ripsaria.  Kauppareissun voin kyllä heittää au naturellina, ihan niin vieraantunut tästä elämästä en ole. Mielestäni meikkaaminen on kyllä mukavaa ja onhan silloin vähän enemmän itsetuntoa ja naisellisempi fiilis.

Ihoni on rasvoittuva sekaiho ja jossain kohtaa päivää t-alue kiiltää iloisesti ja vaatii ehostusta. Ihoni vaatii kuitenkin myös hyvää kosteutusta, sillä otsani tuppaa kuivumaankin. Olen nyt 33-vuotias ja edelleen etsin itselleni sopivia tuotteita. Kosmetologilla olen vieraillut useammankin kerran ja saanut suosituksia. Osa tuotteista on olleet hyviä, osa taas täysiä huteja.

Tällä hetkellä eniten käytössäni on Lumenen Bright Now-sarja ja siihen olen ollut tyytyväinen.

Tänään siis esittelyssä ns.perusmeikkini, jolla lähden esimerkiksi töihin. Tätä muokkaamalla syntyy sitten vaikka bilemeikki, kun lisää varjostuksia, voimakkaammat huulet ja rajaa silmiä.




Kosteutuksen jälkeen levitän meikkivoiteen . Eniten käytössäni on Lumenen Longwear Blur Foundation, sävyssä 0 Light Ivory/Valon hehkua. Käytän BeautyBlendiä ja vaikka se oli aluksi vähän hassu vempele, niin tykästyin siihen nopeasti ja nyt en enää osaisi kuvitella meikkaamistani ilman sitä tai vastaavaa meikkimunaa. Puuterin lisään siveltimellä ja vaihdellen käytän vaaleaa puuteria tai aurinkopuuteria. 
Poskipunana on nyt Essencen Silky Touch Blush, sävy 10 Adorable. Senkin saa kätevästi kasvoille meikkimunalla, mutta käytän myös sivellintä.
Valokynäni on Yves Saint Laurent ja olen siihen kovasti tykästynyt. Hohdetta lisään useimmiten Essencen Sooo Glow! Highlighterilla, sävy 10 Look on the bright side.
Kasvoissani on oikean kulman kohdalla iso vaalea luomi, joka hankaloittaa kulmien meikkaamista. Enää se ei ärsytä, mutta en ole sitä lähtenyt poistattamaan, sillä en ole varma haluanko siihen arpea. Niskastani olen poistattanut luomia ja se puudutuspiikki oli jotain järjetöntä. Olen päästä varpaisiin ottanut tatuointeja ja mikään neula ei ole sattunut elämässäni niin paljon kuin se puudutuspiikki. En ihan innolla ottaisi sellaista tunnetta kasvoilleni. Hell no.
Kulmani meikkaan mieluiten kynällä, luottotuotteeni on vuosia ollut Lumenen kulmakynä, sävy 2. Bilemeikkiin lisään aavistuksen tummuutta ja silloin käytän lisäksi Lumenen kulmakynää sävyssä 1 tai puuterimaista kulmaväriä. Juuri nyt minulla on menossa epätoivoinen kulmien kasvatusvaihe. Wish me luck. Käytän lopuksi kulmiin väritöntä geeliä antamaan vähän ryhtiä.
Arkimeikkiini lisään kirkastusta silmien vesirajaan valkoisella tai nudella kynällä, tässä käytetty Essencen valkoista kajalia, sävy 06 White.
Ripsivärini yleensä jämähtää tiettyyn merkkiin vuosiksi, kunnes kokeilen jotain uuta. Käytin useita vuosia Lumenen ripsaria, kunnes se vaihtui vuosiksi Sensai 38- merkkiin. Täydellinen harja, sopivasti massaa, levittyy hyvin ja todellakin pysyy, mutta myös helppo poistaa kun sen aika tulee. Sensai kuitenkin väistyi, kun kokeilin Rimmel Scandal Eyes Rockin´Curves-ripsiväriä. Sen harja on itselleni TÄYDELLINEN ja koskaan ei ole meikkaamiseni ollut niin vaivatonta kuin sen kanssa. Olin taannoin kuitenkin mainoksen uhri ja menin ja ostin itselleni Lumenen True Mystic Volumen. Sävy on hyvin intensiivinen, oikeasti musta, mutta harja ei mielestäni ole yhtä hyvä kuin Rimmelin. Tykkään paksuista harjoista enkä pidä sellaisista ohuista muovisista, joten tämä Lumenen ripsari on kyllä jees. Uskon käyttäväni kyllä loppuun asti ja sitä on nyt harjattu ripsiin näissä kuvissa.
Huulilla suosin mieluiten nudeja ja vaaleita sävyjä. Lähinnä siksi, että yleensä suosin vahvasti meikattuja silmiä ja haluan niitä korostaa. Ja liian tummat huulet saavat minut näyttämään lähes poikkeuksetta The Addamas Familyn äidiltä Morticia Addamsilta. Eikä hyvällä tavalla.
Kuvissa huulilla Essencen vaalea, läpikuultava huulipuna, sävy 01 Frosted, jonka päällä kevyt sipaisu Oriflamen Power Shine huulikynää, sävy 303 Golden Gloss.

Kuten huomaamme, pidän neutraalista meikistä arkena. Hillitty, mutta huoliteltu on ehkä osuvin kuvaus. Ja raadon näköisestä naisesta on mahdollista saada vähän freesimpi! On oikeasti luonnonkauniita ihmisiä, joille riittää, että harjaa hiukset ja rasvaa kasvot, mutta suurinta osaa pukee kevyt ehostus, sanon minä. Käytän myös hyvillä mielin markettikosmetiikkaa ja halpismerkkejä, koska niiden joukossa on oikeasti helmiä joukossa.


Meikkaatko Sinä arkena ja sunnuntaina? :)

torstai 24. maaliskuuta 2016

Vesimelonit!


Tänään heittäydytään kevyeen menoon mukaan. Ja tänään on todella syytä rentoon oloon ja iloon, sillä poikamme Niklas eli Nikolai von Mömmiäinen, Nöpöndeeros, Nöppis, Mömmökkä, Mömmerö, Mömmipömmi, Pöpsylä, Pöperö, Nöpö, Piiperö, Piippis, Niksu, Niku, Nikuli eli maailman paras pieni miehen taimi täyttää tänään kahdeksan vuotta. Onnea muru!
 


Emma-ryökäle meni ja julkaisi OPIn New Orleans-kokoelmasta taattua Emma-laatua olevat swatchit ja sitten alkoi minulla kuumeilu, että tarvitsenko elämääni vielä yhden vihreän? Yritin poistaa lakkaa ostoskorista huonoin tuloksin ja niin se vain sitten muutti meille asumaan.  Emman syytä on myös muutama China Glazen lakka, jotka ovat matkustamassa meille. Huokaus.


Vesimelonikynnet ovat roikkuneet teen-vielä-joskus-listallani nyt... ömh.. Huijaankohan kovasti, jos sanon, että ehkä neljä vuotta? Kauan joka tapauksessa!
Viime viikonloppuna kauppoja kierrellessä käteeni tarttui L´Oréalin punainen Rouge Savage ja kotiutin Color Clubin todella valkoisen lakan, Frech Tipin. Näitä yhdistelemällä  yritin saada aikaiseksi vesimeloniliukuvärin. (uusi monikäyttöinen suomen kielen sana!)



Liukuvärissä käytin Born Pretty Storelta saatuja meikkisieniä. Kolmion mallisia, ihan samanlaisia mitä myydään Cittareissa, Prismoissa, Siwoissa jne.. Nämä vaikuttivat olevan ihan peruskamaa. Paitsi huonompaa. Kastelen aina sienen kauttaaltaan ja puristan kuivaksi ennen lakkojen levittämistä sienelle. Niin tein nytkin. Sienen pinta tuntui liukkaalta eikä imenyt vettä itseensä juuri ollenkaan. Vähän jännityksellä aloin hommiin, kun en tiennyt liukuuko lakka sienen pinnalta pois vai miten käy.

No metsään meni ja raikkaasti. Kesti noin tunti tehdä edes jotenkin siedettävä liukuväri, kun ei vaan tultu oikein juttuun tuon sienen kanssa. Ja en voinut vaihtaa toiseen sieneen, koska märät lakat ja lateksit sormien ympärillä ja ne toiset sienet tietty laatikossa. Milloin lähti lakkaa mukana, vaikka pinta oli kuiva ja milloin lakka ehti jo jotenkin muka kuivahtaa pintaan ja sitten sitä turskahtikin.. Ja minä kuitenkin olen jokusen kymmenen liukuväriä tässä elämässä tehnyt, että ihan eka kerta ei ollut kyseessä. Sieni ei siis imenyt vettä itseensä mutta lakkaa kyllä? Just sitä toivoinkin. Himpura.

Loppujen lopuksi sain kuitenkin jotain aikaiseksi ja vaikka lopputulos ei ollut ihan se mitä suunnittelin, niin nämä olivat tosi kivat ja hauskat ja saivat positiivista huomiota töissä, kioskilla, kaupassa.. L´Oréalin punainen lakka on ihana! Mehukas ja pigmenttinen. Täytyy lakat sillä pian koko kynnelle!


 
Iloista pääsiäisen aikaa kaikille!

keskiviikko 23. maaliskuuta 2016

Omena tuntemattomalle

Työmatkani varrella oli ränsistynyt puutalo. Erakkoasumus, jonka ikkunoista osa oli rikki, valoja ei koskaan, ovi joskus raollaan, kissa pihassa. Rinnetontti, kauniita omenapuita, leikkaamaton ja villiintynyt nurmikko. Pelottava piharakennus. Taloa asutti yksinäinen mies, jonka silloin tällöin näin pihassa ja tai portailla tupakalla. Hiukset ja parta villiintyneet samalla lailla kuin pihan kasvillisuus. Kasvoissa arpia, vaatteissa viikkojen pinttymät, käsissä känsät, huulilla lempeä hymy. Joskus pihassa oli ystävyksiä. Vanhat polkupyörät rivissä, rapistuneiden maalien kanssa, renkaat vailla ilmaa. Elämää nähneet ihmiset vailla kiirettä, olutpullot tarakalla.
 

Erakkomies tervehti aina. Minä tervehdin aina takaisin. Katseemme kohtasivat useamman kerran viikossa. Sanoja ei vaihdettu, pelkkä kohtelias nyökkäys. 
Tuli päivä, jolloin hän yllätti aamuni kysymällä haluaisinko omenoita. Puissa kuulemma niin paljon, etteivät oksat jaksa kantaa ja hänen selkänsä ei anna myöden keräämistä, menevät huonoksi jos ei kukaan syö. Kiitin tarjouksesta, vetosin kiireeseen. En tohtinut sanoa, että olen allerginen.

Seuraavana aamuna ohittaessani taloa, huomasin pihatien päässä pari lautaa, joiden päälle oli kasattu omenoita pinoon. Ilman mitään lappua, mutta näin, että siinä luki "ota tästä, ole hyvä". Hymy nousi väkisinkin huulille.


Ilmojen kylmetessä talon ikkunoihin ilmestyi pahvit. Banaanilaatikkoikkunat. Polkupyöriä ei näkynyt niin usein, ruohikko kuivui, omenat mätänivät puiden alle maahan.

Lumen saapuessa piha oli usein tukossa, kolaamatta. Mieltäni lämmitti, kun yhtenä aamuna huomasin traktorin jäljet ja pihatie oli aurattu. Erakkomiestä oli autettu.



Tuli päivä, jolloin itkin koko matkan töihin. Tuntemattoman kuolemaa. Erakkomiehen talon edessä paloivat kynttilät, sade jätti urat hiekkaan. Minä sateenvarjon alla itsekkäästi itkin, että kuka minulle nyt hymyilee.

Huomasin suuttuvani, kun talon eteen ilmestyi muutamien kuukausien kuluttua kyltti ja nauhat. "Kaupunki purkaa tämän ja tämän tontin kiinteistöt." Vanhan laitapuolen miehen elämän. Ei hänellä kai muuta ollut kuin tuo ikkunaton talo.

Tänään kävelin töistä kotiin. Purkuhomma saatiin joitakin viikkoja sitten valmiiksi, nyt oli nauhat poistettu. Ei taloa, ei piharakennusta. Ei miestä portailla tupakalla. Tasaista, vain pari isoa kivenmurikkaa.

Olisivat jättäneet edes yhden omenapuun.


Maailmalla sattuu ja tapahtuu paljon surullisia asioita, joihin ei pieni ihminen voi vaikuttaa. Omassa arjessa kuitenkin onneksi voimme. Anna hymy tuntemattomalle, halaus läheiselle.



Rauhallista keskiviikkoa kaikille!










Tämä oli Kynsisirkuksen 500. julkaisu. Yksi virstanpylväs siis ohitettu!
Käy osallistumassa synttäriarvontaan !

maanantai 21. maaliskuuta 2016

SYNTTÄRIARVONTA!

Nyt on päässyt käymään niin, että Kynsisirkus on tavoittanut kolmen vuoden iän! Koristelujuttujen jakaminen henkilökohtaisessa Facebookissa saavutti lakipisteensä ja aloin jakaa niitä blogimuodossa vuonna 2013. Vähän niinkuin yleisön painostuksesta. Ja tässä sitä ollaan, kolme vuotta myöhemmin ja edelleen homma on kivaa ja on paljon opittavaa! Niin bloggaamisesta, kuvien ottamisesta kuin itse kynsien koristelusta ja tekniikoista. Tieni on vasta alussa.

Haluan tässä kohtaa sanoa kiitoksen lukijoille, niille vakkareille sekä satunnaisille. Kiitos. Ja iso kiitos teille, jotka eksytte blogiini uudelleen ja uudelleen ja jaksatte jättää kommenttia. Jokainen kommentti on tervetullut; on se ruusu tai risu. Risujakin on tullut, ne ovat olleet joskus asiallisia, joskus ei. Asiattomuuksia olen saanut myös sähköpostiin, mutta toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kuitenkaan koskaan ei ole tullut sellaista kanssakäymistä eteen, joka olisi saanut minut harkitsemaan blogin lopettamista.

Kiitoksena teille, ihanat tyypit, haluan järjestää arvonnan! Arvontapalkinto koostuu asioista, joista itselleni tulee hyvä mieli ja jotka ovat omia lemppareitani.



Sen lisäksi. että arvonnassa on tavarapalkinto, on mukana myös kivaa ekstraa! Tukkataikuri Isa Salminen osallistuu Kynsisirkuksen synttäreihin tarjoamalla blogini lukijoille -20% alennuksen palveluista! Ainoa ehto on, että varaus tehdään arvonta-aikana eli 21.-31.3.  ja varausta tehdessä pitää muistaa mainita olevansa blogini lukija. Ajan ei tarvitse siis osua tuohon ajankohtaan, mutta varaus pitää tuona aikana tehdä.
Luotan Isan käsiin hiukseni kyllä uudelleen ja uudelleen ja niin sinunkin kannattaa tehdä! Liike sijaitsee Hämeenlinnassa, muta kannattaa saapua kauempaakin!

Hiushuone Kontrasti / Isa Salminen
osoite: Linja-autoasema, Eteläkatu 1, 13100 Hämeenlinna
puh. 0406411551
hiushuonekontrasti@gmail.com

Hiushuone Kontrastin löydät myös Instagramista ja Facebookista!



Muutakin mukavaa on tiedossa! Tadaa!


Arvonnan voittajalle lähtee Kérastasen hiusöljy. Sain omani blogin kautta lahjaksi ja päätin jakaa ilosanomaa hankkimalla arvontaan samaa, hyväksi havaittua tavaraa. Mukaan lähtee myös Color Maskin sävyttävä tyvispray.


Kävin The Body Shopissa nuuskuttelemassa suihkugeelejä ja sitten eteen osui tämä ihanuus, vihreä tee! Raikas, mieto, monelle sopiva.
Sievä lahjapakkaus sisältää suihkugeelin (6o ml), kuorinnan sekä vartalovoin.


Naposteluun CocoVin terveelliset herkut; karpalo- ja appelsiinivälipalapatukat.
Patukka on lisäaineeton, laktoositon, gluteeniton.


Pakettiin tulee mukaan myös lempparisiirtokuviani muutaman arkin verran.


Miten osallistut?

Sinun ei tarvitse olla blogin julkinen lukija, myös anonyymit voivat osallistua. Sinun tulee kuitenkin jättää kommentti tähän julkaisuun, jossa kerrot kolmella sanalla millainen blogi Kynsisirkus mielestäsi on ja yksi ehdotus mitä haluaisit blogissa jatkossa nähdä ja lukea. Lisäksi tarvitsen voimassa olevan sähköpostiosoitteesi, muista jättää se myös!
(Sähköpostiosoitettasi käytän vain voitosta ilmoittamiseen)


Koska on myöhäistä?

Arvonta-aika on 21.3.-31.3.2016, eli enää 1.4. ei voi osallistua. Arvon voittajan huhtikuun ensimmäisenä päivänä ja ilmoitan voittajan sekä täällä blogissa, että  blogin Facebook-sivulla ja voittajalle henkilökohtaisesti sähköpostitse.


Onnea arvontaan!



sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Ohi aiheen: It´s all about the hair

 
Hiukset, tuo toistaiseksi omassa päässäni oleva uusiutuva luonnonvara. Niin kauan kun se tässä päässä kasvaa, niin kauan aion sen kanssa kikkailla.
Hiukseni ovat vuosien saatossa olleet eri pituuksissa ja eri väreissä. Juuri tässä yhtenä päivänä kaverin kanssa jutellessa totesin, että kaikki muut värit ovatkin olleet, paitsi oranssi, keltainen ja musta.
 
Kampaaja voi olla pahin painajaisesi tai paras ystäväsi. Olen itse välttynyt tukkakatastrofeilta, mutta tiedän heitä, kenellä on hiukset napsuneet poikki epäonnisen permanentin jäljiltä tai väri onkin ollut pissan värinen sen "ihanan auringon paahtaman sävyn" tilalla.
Oma luottokampaajani päätti vaihtaa alaa ja olin hätää kärsimässä. Kenen käsiin luotan hiukseni? Kävin sen jälkeen melko pitkään samassa paikassa (perheen miesväki käy siellä nyt myös jo ties monettako vuotta putkeen), silloin kun kävin. Usein miten sitten tuunasin itse hiuksiani, ainakin värin puolesta. Väreinä oli viime vuoden puolella hyvin usein My Little Pony-tukka. Hetken viihdyin blondinakin taas, kunnes sitten kaaduin maalipurkkiin.
 

 

Loppuvuodesta 2015 luovuin vaahtokarkkihiuksista ja palasin leikkimään aikuista. Sävy oli punertava, pituus jotain polkan tuntumassa. Sitten vanha työkaverini Isa Salminen avasi oman liikkeen Hiushuone Kontrastin tänne Hämeenlinnaan ja päädyin sinne asiakkaaksi. Hiukseni lyhenivät paljon ja niskaan tehtiin kuviointia. Moni kysyi, miten raaskin ja uskalsin leikata lyhyeksi. Monikaan ei ehkä pitkätukkavaiheeni takia tiedä, mutta lyhyet hiukset on se "mun juttu" ja lyhyet hiukset minulla on olleet suurimman osan elämästäni. Hiukseni ovat olleet myös melkein puoleen selkään asti ja pidin niistä ihan mielettömän paljon myös! On ollut pidennyksetkin.

Lyhyet hiukset kuitenkin, ainakin nyt taas, tuntuvat omimmilta ja viihdyn. Hiukseni myös kasvavat nopsasti ja kuuden viikon kasvu alkoi näkyä. Päädyin siis jälleen Isan penkkiin istumaan. Vein mukanani useita ideakuvia. Päädyin pyytämään vaaleampaa ja sivut veks. Sain mitä halusin!

Hiukset lyhenivät ja niitä raidoitettiin paljon. Pesupaikalla heitettiin mukaan hommiin vielä taittoa, ja punertavat osiot taittuivat kivasti kylmempään. Punaisuutta jäi vähän, mutta todellakin hyvällä tavalla raidoiksi ja hiukset ovat livenä ihan mielettömän kivat. Olen mielettömän tyytyväinen sekä malliin että väriin!


Mitä mieltä Sinä olet?
Hot or not?

lauantai 19. maaliskuuta 2016

Leimauslauantai: Girls Just Wanna Have Sun

China Glazen cremet löytävät tiensä luokseni kerta toisensa jälkeen. Toki kokoelmat toistavat välillä itseään, mutta silti tasaisin väliajoin sorrun ja ChG onkin merkki, jonka lakkoja minulla on kokoelmassani eniten. Tänään pääosan esittäjänä on House Of Colour-kokoelman lakka, Girls Just Wanna Have Sun. 
 

Pehmeän keltainen creme-lakka, jonka halusin saada. Lakatessa tällä tajusin, että minullahan on jo tällainen lakka! Saman merkin Lemon Fizz. Nappasin Lemonin hyllystä ja laitoin pullot vierekkäin. Huokasin helpotuksesta, sillä aikaisemmin hyvin vaaleaksi ajattelemani Lemon Fizz on selvästi tummempi kuin GJWHS. Vaara ohi. "They are similar, not same."


Leimauksessa käytin niinikään China Glazen lakkoja; Harmony, Emotion ja Magical. Laattana oli BCN-039. Leimasin tällä samalla kuviolla työkaverini kynnet ja niistä tuli ihanat! Musta pohja, valkoiset leimat. Tosi jees. Täytyy kokeilla sama yhdistelmä itsellekin.


Sain aikaan vähän tahtomattanikin taas tällaiset pääsiäiskynnet. Kai se vaan on tämä lisääntynyt valoisuus ja kevät, linnunlaulut ja muut, mitkä saavat ihmisen hempeilemään kynsiä myöten.
Nämä kynnet eivät kyllä pääse lemppareideni joukkoon. Olisi ehkä pitänyt keskittyä leimaamaan vain yhdellä värillä.


Girls Just Wanna Have Sun on kyllä sävyltään mielettömän kiva. Pehmeä on tosiaan kyllä sana, jolla sitä kuvailisin. Koostumus on ollut joidenkin mielestä hankala. Toki vaati kolmisen ohutta kerrosta, mutta ainakin geelien päälle levittyi suht ok. Raidoittui toki vähän aluksi, niin kuin useimmilla vaaleilla lakoilla on tapana, mutta kerrostaessa homma parani.

Ensi viikolla on aihetta juhlaan, kun vietetään Kynsisirkuksen kolmevuotisjuhlia!


 Aurinkoista lauantaita!

perjantai 18. maaliskuuta 2016

Kaverille kans!

En ole minkään sortin ammattilainen kauneuden alalla, mutta innokas harrastelija sitäkin enemmän. Kynsien koristelu on se ykkösjuttu, mutta hiushommelit ja muu kosmetiikkahömppä tulevat heti seuraavina listalla.
 
On mahtavaa, kun kaverit aina uudelleen ja uudelleen pyytävät, että lakkaisin kynnet tai tekisin jotain kivaa hiuksille. Mikäpä jottei! Samalla siinä voi kokeilla jotain, mitä ei ole vielä itselleen ehtinyt tehdä tai vaikka kokeilla jotain lettiä mitä itselle ei voi. Ja nyt ei tosiaan voi, koska omat hiukset ovat lyhentyneet todella. Lettiä saa kyllä tehtyä, mutta kiharapilvistä voi vain haaveilla. Tukkajuttuja on tulossa blogiin myöhemmin vielä lisää.
 
 
Viime sunnuntaina suuntasin ystäväni Katariinan luokse. Heillä oli ihanan pienen prinsessan ristiäiset ja minulla oli ilo ja kunnia tuoda tuulahdus hyvää mieltä Katalle lakkaamalla hänelle kynnet sekä näpertämällä hiukset ojoon.
 


Lakaksi päätyi, paremmin kuin sopiva, O.P.I Princesses Rule! Pariin kynteen tehtiin kuivamarmorointia leimauksen alle, mutta se ei sieltä juurikaan näkynyt. Leimauslakkana oli Dashican valkoinen lakka ja laattana Qgirl-030. Sen pitsikuvio on joka kerta yhtä hurmaava! En usko, että kyllästyn siihen koskaan.




Pienen prinsessan (ja ne on kyllä todella pieniä nuo vauvelit pari kuukautisina, jestas!) juhlapäivään nämä kynnet sopivat täydellisesti.




Sitten hiukset. Niiden kanssa jokunen tovi tapeltiinkin, kun Katan hiuslaatu ei halunnut olla yhteistyössä niiden hienojen visioiden kanssa, joita olin ajatellut! Juuri värjätty hius oli liukas ja kiusanhenki. (Hyvä tukka, en sillä sano, mutta me ei tultu toimeen...)



Päädyin muutamien yritysten jälkeen tekemään kaksi semisti lätytettyä hollantilaista lettiä. Toinen tuli etuosaan, keräten otsahiukset mukaansa ja toinen kiersi takaraivolta, letit kohtasivat sivulla.


Loput hiukset päädyttiin jättämään auki ja kevyesti kiharrettiin. Loppusilaus tehtiin hopeisella hiuskorulla.
Katariina on lupautunut kampausjuttuihin uudelleen tällä viikolla, joten saan ottaa revanssin noiden hiusten kanssa.

Lainasin kirjastosta Isin ja tyttöjen Lettikirjan, jota nyt olen selaillut ja koittanut hakea inspiraatiota.
Hauska yhteensattuma muuten, joka huomattiin Isi&tytöt-Matin kanssa. Meillä on yhteinen ystävä, työkaverini Lasse! Maailma on pieni.



Tykkäätkö Sinä letitellä hiuksia?