keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Viimeistä silausta vaille

Joskus asiat sujuvat hyvin eikä ole moitteen sijaa, mutta silti jotain puuttuu. Tämän päiväiset kynnet ovat toissailtana tehty tuotos, johon itselläni ei oikeastaan ollut osaa eikä arpaa. Ystäväni Suvi istui meillä kahvilla ja olin juuri viilaillut kynnet hiukan lyhyemmäksi ja katsonut tarvitsevatko isompaa huoltoa.
Haaveilin lakkaavani kynsille China Glazen Pelican Grayn (meinasin kirjoittaa Garyn!) ja koristeeksi ehkä helmen puolikkaita tai muuta hempeää ja neutraalia. Kohtalo Suvin olomuodossa puuttui peliin ja totesi: "et kai sä nyt niin pliisua? Jotain semmosta kesäistä hempukkaa hei!" Siinä sitten useampikin tovi pyöriteltiin useampaakin lakkapulloa ja lopulta apureiksi valikoituivat piCture pOlish-kaksikko Twinkle ja Totes, joita töpöttelin liukuväriksi ja päälleen tämä kaksikko sai kerroksen Dollish Polishin Better Not Wastea.


Liu´un tekeminen Twinklellä ja Totesilla oli helppoa, koska molemmissa kermainen ja peittävä creme koostumus.
Näiden kynsien miinuspuolina on ehdottomasti se miten erilaiselta ne näyttävät kuvissa ja livenä! Moni muukin bloggaaja varmasti pystyy samaistumaan tähän; kun sävyt eivät vain toistu oikein tai jokin asia korostuu enemmän kuin juuri se minkä toivoisi korostuvan. Nämä kynnet ovat pastelliset mehujäät, mutta kuvissa Totes vallan riehaantui ja korosti itseään liikaa. Koneella säätäminen ei tuottanut minun taidoillani minkäänsortin tulosta, mutta ihan jees ne on toki näinkin.
 

Kynsistä jäi itselleni puuttumaan se jokin. Se viimeinen silaus. En osaa määrittää mikä se on -- johtuuko tyytymättömyyteni siitä, että olin jo mielessäni lakannut alunperin ihan erilaiset kynnet vaiko siitä, että kuvaaminen ei onnistunut kuten olin visioinut vaiko siitä, että kaikki kynnet ovat keskenään samanlaiset ja aksenttikynsiin tottuneena se tuntuu äkkiseltään hyvin oudolta?



Jokatapauksessa BNW on edelleen yksi ihanimmista glitterlakoista, joita tiedän! En ole uskaltanut ajatella mitä tapahtuu, kun lakka loppuu. Kieltäydyn miettimästä niin pitkälle. Muutkin Limited Edition- lakkani tai muuten vaikeasti saatavat tai tuotannosta poistetut lakat aiheuttavat surua. Pipe Dream Polishin A Night In Vegas-kokoelmaa ei enää tehdä ja muutama lakkani siitä kokoelmasta on aivan loppusuoralla. Vinkkivitonen: PDP:n lakat toimivat kuin unelma vesimarmoroinnissa ja sävyt ovat upeita. Lämmin suositus! 
 

 Mitä Sinä olisit laittanut viimeiseksi silaukseksi?



tiistai 28. kesäkuuta 2016

Ohi aiheen: Maailman Paras Mutakakku

Tämä ohje on saatu ja se on salainen herkkureseptini. Mutta nyt ei enää niin kovin salainen, koska päätin jakaa sen teille. Ohje on erään tunnetun ravintolan resepti ja siksikin "salainen". Miten, miksi ja koska olen sen saanut, jääköön oikeasti salaisuudeksi.

Tämä resepti on oikeasti takuuvarma ja saa olla aika mämmikoura keittiöhommissa, jos tämän kanssa epäonnistuu. Kokemattomampikin kotikokki siis onnistuu!
Resepti on lisäksi gluteeniton, pähkinätön, manteliton ja halutessaan tästä saa laktoosittoman valitsemalla käytettävän suklaan tarpeen mukaan.
 

Maailman Paras Mutakakku
n.8-10 annosta (tai neljä, jos on superherkkusuu)

4 kananmunaa
2 dl sokeria
200g voita
1 levy suklaata, n.200g
2,5 dl perunajauhoja
2 tl leivinjauhetta

* kuivat aineet (ei sokeri!) sekaisin
* sulata suklaa ja voi vesihauteessa (nosta pois ja anna hetki jäähtyä)
* vatkaa munat ja sokeri hyvin vaahdoksi
* lisää vuorotellen jauhoja ja suklaaseosta vaahtoon, sekoita aina lisäyksen jälkeen hyvin
* sekoita hyvin tasaiseksi massaksi

Kaada vuokaan (joko jauhotettuun tai leivinpaperoituun) ja paista 200 asteessa 20-30 minuuttia.
Itse paistoin 20 minuuttia, jonka jälkeen peitin foliolla ettei pinta pala ja jatkoin paistamista vielä 10 minuuttia. Sisus jäi vielä tahmeaksi. Paistoaika määräytyy uunisi mukaan, kannattaa tarkkailla ettei kuivu tai pala. 
Vinkki: kakusta saat superkostean lisäämällä tuoreita vadelmia taikinaan. Tällöin sisus jää selvästi löysemmäksi. Tarkkaile paistoa!


Tarjoile kakku jäätelön, marjojen tai vaikka vaniljavaahdon kanssa.





Hyviä herkkuhetkiä!


maanantai 27. kesäkuuta 2016

"Voisko joku auttaa?"

 Sain viestipyynnön tuntemattomalta ihmiseltä tortai-iltapäivänä. Häneltä oli lähtenyt yksi geelikynsi irti ja kampaajani oli suositellut minua, että voisin sen hänelle huoltaa. Hän oli seuraavana päivänä lähdössä Juhannuksen viettoon ja asialla olisi siksi kiire. 
Iltapuhteeksi sitten lupasin häntä auttaa. 

Luokseni saapui ihana Verna, joka istahti minua vastapäätä. Hänen geelinsä oli tehty Briteissä, jossa hän nyt asuu. Kuten kuvasta voimme päätellä, huolto oli muutenkin tarpeen. Vietimme illan höpötellen ja hänen kynsiään tuunaten.


Kynsien pinta oli hassusti pehmeä, joka lähti helposti viilaamalla pois. Geelimaalia ehkä? Emme oikein päässeet selvyyteen. Kynnet olivat muutenkin projekti sinänsä ja eivät alunperinkään sellaiset jotka hän olisi halunnut. Kynsillä oleva sävy oli tekijän mukaan laventeli. Sallinette, että olen vahvasti eri mieltä. Kynsiä tuunattiin ja puunattiin, välillä pidettiin pikkutauko ja keiteltiin kaffet.

Verna kertoi omiksi mieliväreikseen mustan ja eri nuden sävyt. Kuitenkin lakkahyllyjä katsellessaan ja hän päätyi pastellisiin karkkiväreihin eli ihan ei menty alkuperäisen suunnitelman mukaan, mutta se ei haitannut meitä kumpaakaan! Kynsistä tuli mielettömän kivat, vaikka itse sanonkin.

Musta on MoYouLondonin musta leimauslakka, jonka voi lakata myös koko kynnelle. Lakka kuivuu nopeasti ja kuivuu mattapintaiseksi. Leimauksessa en ole sitä saanut vielä toimimaan nimenomaan nopean kuivumisensa takia. Ihana vaalea on piCture pOlishin Twinkle ja sen päälle leimattiin raidat. Avonin Mint To Be sai ylleen Dollish Polishin täy-del-li-sen glitterlakan nimeltää Better Not Waste, joka on Emman ja Tean ideoima. 

Näit kynsi oli kiva tehdä ja lakkailla. Jäi hinku tehdä itsellekin pastelliherkut pian!


Lakkailetko Sinä kynsiä kavereillesi?

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Ohi aiheen: Onnea etsimässä



 Lähdimme Juhannuksen viettoon mieheni isäpuolen omistamalle mökille. Anoppi miehineen oli mukana ja he ovat mukavaa seuraa eli viikonloppumme ei suinkaan mennyt pilalle. Poikamme sai ajan kanssa viettää aikaa Vaarin kanssa; he veistelivät, tutkivat ukkostutkaa, virvelöivät, ampuivat ilmakiväärillä, lämmittivät saunaa, tekivät vihdat, ...



Nautimme suunnattomasti kiireettömäyydestä ja yhdessäolosta. Miehelläni alkaa nyt viikon loma. Odotan sitä innolla vaikka tiedän, että viikko saman katon alla johtaa jossain kohtaa kinasteluun. Liika on liikaa! Heh..
Mökillä saunottiin, syötiin ja nukuttiin päikkäreitä. Siinäpä se pääpiirteittäin. Ja raavittiin hyttysenpistoksia. Minä olin erityisesti hyttysten mieleen, vaikka olin se, joka eniten suihkutteli itseensä karkotussuihkeita. Miksi!?
Kauniit maisemat ja upea ilta-aurinko (alla oleva kuva on otettu n.22.30!) kyllä hyvittelivät kaikki hyttyset.



Minun kesä-ääneni on ehdottomasti kuikan ääni. Kun järvi on tyyni ja hipsit aamuyöstä pissalle ja kuulet kuikan äänen, silloin on kesä.



Poikamme olisi ollut koko ajan uimassa, jos joku vain olisi ollut vahtina. Hän osaa jonkin verran jo uida, mutta ei tarpeeksi pysyäkseen koko ajan pinnalla. Hänen isoin toiveensa oli, että olisimme koko perhe yhtä aikaa uimassa. Ylitin itseni toteuttamalla poikamme toiveen ja olin järvessä myös. Siellä olla möllöteltiin ja juteltiin ja naurettiin. Ylitin itseni siksi, että pelkään syvää ja tummaa vettä ihan hirveästi. Yksin en olisi uskaltanut mennä. Nyt menin monta kertaa ja pari kertaa jopa ilman saunaa. Hyvä minä!


Otin lomaa somesta. Jonkin verran päivittelin Facebookia ja Instagramia, mutta puhelin oli ison osan ajasta äänettömällä tuvassa, poissa silmistä ja käsistä. Kameran pidin lähettyvillä ja uppouduin kirjaan. Yhden yli 500 sivuisen kirjan ahmin muutamassa tunnissa ja on ihanaa, kuinka kirjat kestävät aikaa. Somen valloittaessa ihmisten arkea, oli ihanaa vain olla ja kääntää sivua.
Ja välillä kurkata kuinka pieni miehemme puuhaili ilman kiirettä omia juttujaan.


Niklas sai Mummilta ja Vaarilta omat työhanskat, jotka olivat yksi Juhannuksen kohokohdista hänelle.
Kokko poltettiin kymmenen jälkeen Juhannusaattona ja silloin oli vielä valoisaa.


Ihana yötön yö!


Toivon, että jokaisella olisi paikka, on se sitten kaupungissa tai maalla, missä tahansa, jossa voi hetken vain olla.
Ilman soivaa puhelinta, viestitulvaa, laskupinoja, murheita ja huolia. Paikka, jossa voi vain olla ja hengittää vapautta ja onnea.


Ihanaa sunnuntaita!

torstai 23. kesäkuuta 2016

Pienen miehen fanikynnet

Saatesanat: 
Lasten kynsien lakkaaminen jakaa joskus vahvastikin ajatuksia. Ihan vauvojen kynsiä en lakkaisi, mutta näin kerran vuodessa tohdin oman kahdeksanvuotiaani kynnet lakata, enkä käytä mitään "kiinanihmeitä". Lisäksi olen sitä mieltä, ettei ole olemassa erikseen tyttöjen ja poikien juttuja, tyttöjen ja poikien värejä ja jaadajaada. Eli kun kahdeksan vuotias poikani kysyy, että voinko lakata hänelle Michael Jackson-kynnet, niin totta vieköön minä niin teen!



 Meillä on nyt lyhyessä ajassa tullut muutos. Titi-nallet ja muut ovat olleet pois sesongista jo tovin ja piirrettyjen rinnalla on Myytinmurtajat ja Selviytyjät. Musiikki on ollut usean viikon Michael Jacksonia (ei aavistustakaan miksi) ja tanssimuuveja harjoitellaan ahkerasti. Ja mikä jottei! Itsensä ilmaisu on parasta ja meillä Niklas on saanut toteuttaa itseään vapaasti. 




Eilen illalla poikamme kysyi, että voisinko lakata hänelle kynnet, jos ei ole liian myöhä. Kello oli jo vaikka ja mitä, ja sovimme, että hän valitsee itselleen värit, joilla aamulla sitten lakataan. Määrätietoinen nuorimies valitsi mustaa, valkoista (Black Or White!) ja oranssia.
Toiveena hänellä oli saada toiseen käteen hopeisella "Michael" ja toiseen "Jackson". Peukaloihin tehtiin "MJ".  




Parasta näiden kynsien tekemisessä oli pojan "Tää on niin siistiä!" , "Ihan mahtavaa!", "Saakohan joku näistä inspiraatiota?", "Laitaksä nää äiti sit blogiin??", "Tää on jännää!"-kommentit. Toinen oli niin intona, että kirjaimet menevät vinks vonks kun pienet kädet tärisivät.
Oli operaatio sinänsä kuvailla pienet kädet lightboksissa, mutta melkoisen hyvin poseerattu vai mitä?

"Kiitos!", sanoi poika silmät tuikkien.








Mitä musiikkia Sinä kuuntelet juuri nyt?



tiistai 21. kesäkuuta 2016

Leimauksen lumoissa

Mainitsin aikaisemmin  tehneeni lempparileimaukset. Tämän päiväiset eivät jää kovinkaan kauaksi niistä, sillä myös näistä tuli hyvin mieluisat. Leimaaminen on kyllä yksi murheenkryyni usein, kun välttämättä kaikki kuvat eivät nouse jollain tietyllä leimasimella ja nytkin taistelin piCture pOlishin leimasimen kanssa. En vain  saa sillä yhden yhtä kuvaa nousemaan, on laatta mikä tahansa. Tekniikkalaji? Otin käyttööni toisen löllön leimasimen ja johan homma toimi!


Tein kaksivärisen leimauksen käyttäen MoYoun leimauslakkoja, jotka olen voittanut aikoja takaperin yhden kynsimiitin arpajaisissa. Ne ovat hyviä ja pigmenttisiä ja riittoisia. Fair Maiden Polishin Crystal Ball on lakka, jonka olen kirppistellyt hyvä tovi sitten, mutta se on jäänyt käyttämättä. Nyt lakkasin sitä pari kerrosta piCture pOlishin Skyn päälle. Tykkään! Kiva flakietopperi, jonka ainoa miinuspuoli on hieman koholleen jäävät hitulat. Lakkasin päälle pikakuivattajaa tuhdihkon (ei ehkä suomea, mutta menköön) kerroksen ja se auttoi.


Syksyllä CesarsShopissa käydessäni Satu antoi matkaani Delush Polishin Swirls&Twirls DP03-laatan, josta on tullut yksi suosikeistani. Siitä valitsin tuon lehtimäisen kuvion. Kuvio on tarpeeksi iso, muttei kuitenkaan liian peittävä. Kynteni ovat nyt pitkät ja ihan pienet kuviot eivät riitä.


Crystal Ball on i-ha-na. Paksuhkoa, mutta levittyi moitteetta ja antoi kyllä todella kivan silauksen Skyn päälle. Ja kun aurinko näihin kynsiin osuu, niin oi että!


Kynsien pohjat tein itseasiassa eilen, mutta sitten jämähdin katsomaan meikkausvideoita YouTubesta, samalla kun puolella silmällä kyttäsin jalkapalloa, niin viitsimystä ei sitten enää riittänyt. Ja yritin mennä aikaisin nukkumaan, sillä tänään vietettiin mukava päivä työkaverillani Katjalla. Heillä on uima-allas ja iso trampoliini ja päivä meni mukavasti. Meillä kokoontui poikalasten äitien S.O.S-ryhmä. Tarvitsimme vähän vertaistukea.. ja hengähdystä. Oli mahtavaa, kun lapset löysivät yhteisen sävelen, kukaan ei riidellyt, kaikilla riitti puuhaa ja me aikuiset saimme oikeasti hengähtää. Nautimme banaanilettuja, marjarahkaa, jääkahvia.. Ja lakkailimme kynsiä ja letitimme hiuksia. Poikani totesi kotiutuessamme, että oli tähän asti kivoin lomapäivä. Olen samaa mieltä!


Napsin kynsistä kymmeniä kuvia ja jokaisessa suht sama ongelma - kohdistus päin pyrstöä. Saatte nyt nauttia kivoista lakkauksista ja epätarkoista kuvista, olkaa hyvät!


Näistä kynsistä tuli kuitenkin hyvin mieluisat ja saattaapi olla, että näiden kanssa matkaan Juhannuksen viettoon. Ollaan menossa anopin ja hänen miehensä kanssa mökille. Onneksi on kiva anoppi, niin matkasta ei tule kovin tuskainen. 



Mitäs Sinä olet tänään tehnyt? :)

lauantai 18. kesäkuuta 2016

Leimauslauantai: Tuunatut leimat

Kierrätys on päivän sana! Meillä kotona pyritään kierrättämään jonkin verran ja päätin kierrättää aikaisemmat leimaukseni. Pohdin, että haluan niihin jotain pientä lisää kuitenkaan peittämättä kaunista leimausta.
Otin avuksi RockNailStarin vinyylit ja Avonin ihanan minttulakan, Mint To Be.
Päälle lakkasin INM Northern Lights Hologram Top Coat "Gold"-lakkaa kerroksen, saaden pintaan kivan pienen kimalluksen. Lisäsin vielä yhdet pienet strassit, jotka sitten kyllä jo aika pian kynsien kuvaamisen jälkeen singahtivat itsekseen liikkeelle.


 Kynnet ovat taas vähän huoltoa vailla, mutta elämäni on nyt hyvin pitkälti rytmittynyt em-futiksen tahtiin, niin en ole ehtinyt! 
Monelle jalkapallo on tylsyyksien tylsyys, mutta minä pidän ja olen nyt yhtä peliä lukuunottamatta katsonut kaikki. Mieheni on henkeen ja vereen Saksan fani. Minä kannatan Espanjaa. Näissä kisoissa luulen, että Ranska vie, pelkään Saksaa, toivon Espanjaa ja symppaan täysillä Islantia! 
Huomiseksi kuitenkin ajattelin varata itselleni sellaisen hetken, että huollan kuntoon. Tai ainakin pyhästi yritän.


Onkos siellä futisihmisiä ruudun toisella puolella?

torstai 16. kesäkuuta 2016

Ohi aiheen: Sunset hair

Kyllä se niin vaan on, että ihmisen paras ystävä on hyvä kampaaja. Mikään ei ole oikeasti kamalampaa kuin se, että poistut itku silmässä hiustenleikkuun jälkeen tai väri onkin tyystin eri kuin mitä toivoit.
Olen etsikkoaikani jälkeen löytänyt itselleni luottokampaajan. Aikaisemmat ovat vaihtaneet alaa tai paikkakuntaa. Käyn toki tatuointieni takia eri paikkakunnalla asti istumassa neulan alla, mutta on mukavampaa, kun matkantekoon ei mene aikaa. Tänä aamuna istahdin bussiin ja kymmenen minuuttia myöhemmin olin jo mukavasti kampaajan tuolissa.

Olin jokin aika sitten itsekseni saanut kylppärin kaappeja siivotessa päähänpiston heittää suoraväripurkkien loput hiuksiini. Lopputulos oli "ihan ok", mutta ei niin kirkas ja kiva kuin olin mielessäni visioinut. Pohjalle olin tosin tuupannut hopeaa, joka varmaan teki osansa.


Kotitekoinen viritelmä oli kiva aikansa.
Yhtenä päivänä poikani ollessa harrastuksissaan ja minulla puolitoista tuntia aikaa haahuilla ympäri kaupunkia,  poikkesin kampaajani luona. Tarkoitus oli varata vain sivujen siistimiseen aika. Noin minuuttia myöhemmin huomasin varanneeni ajan myös värjäykseen ja todenneeni ääneen suoraväripurkkeja osoittaen, "noista jotain ois kiva kokeilla".


Tänään siis istahdin aamupörrötakkupalloni kanssa Isan tuoliin ja annoin vapaat kädet. Yksi referenssikuva oli mukana ja toiveet, että vihreää ei laitettaisi, mutta keltaista kyllä.


Homma laitettiin käyntiin vaalentamalla päälaellani majaileva tupsu.


Vaalennuksen jälkeen jatkoin lehtien lukemista ja sadepäivän kaakaosta nauttimista sillä välin kun Isa sekoitteli värejä.



Kipoissa olevat värit lupailivat hyvää ja itseäni jännitti, kun en yhtään nähnyt mitä hiuksiini puuhattiin. Vaatii paljon luottoa antaa vapaat kädet, mutta luotan Isan tyyliin ja ammattitaitoon täysin.
Jatkoin Seiskan selaamista.


Värit saatiin vaikuttamaan ja sitten ei muuta kuin odottelua tovi...


Pesupaikalla kysyin jännittyneenä, että "tarttuiko väri?".  Ja tarttuihan se! Ihanaa!
Juuri sellainen auringonlaskun värinen, mitä mielessäni toivoin ja en voinut lopettaa ihastelua. Saan taas muutamia papparaisia peloteltua kauppareissulla. Tai niin luulin -- mutta kauppareissulla sävy sai kehuja kovasti, myös vanhemman ikäpolven väeltä. Job well done, Isa!




Meille jäi vielä aikaakin sen verran, että pyysin Isaa väkertämään kampauksen.
Sain hiuksiini kiharairokeesin ja voi että. Liikkeestä lampsi ulos sateenvarjon alla hyvin iloinen ja tyytyväinen asiakas.





Näitä Igora-sarjan suoravärejä hiuksiini laitettiin ja kippoon sekoiteltiin. Sen enempää minulla ei ole aavistusta mitä tapahtui. Näitä värejä voi sekoitella keskenään ja valikoima on laaja.
Aiemmin totesin, että ainoat värit, joita tässä päässä ei ole vielä ollut, on musta ja keltainen. Ja musta jää ainoaksi.


Ihan mahtavaa sadepäivän piristystä!



Hiushuone Kontrasti sijaitsee Hämeelinnan linja-autoaseman yhteydessä, 
aivan laitimmaisessa päädyssä.
Siellä Sinua palvelee ihana Isa, kannattaa varata aika! 18.6. asti -15% palveluista!
HIUSHUONE KONTRASTI
Eteläkatu 1, Hämeenlinna
p. 040 6411551
hiushuonekontrasti@gmail.com
avoinna ti-la 10-18, sekä sopimuksen mukaan