torstai 28. heinäkuuta 2016

Pienet hattarapilvet

Kevään korvalla päätin, että kesä kun tulee, käytän paljon aikaa blogin parissa ja kirjoitan julkaisuja ajastukseen, teen haasteita, päivitän ulkoasua, järkkään kisan ja arvonnan ja vaikka mitä. Kuinkas ollakaan, ihan näin ei ole käynyt. Nyt menin ranskiksella viikon verran, eikä tehnyt edes tiukkaa. Huomasin ajattelevani blogiani erilailla tai ehkä vihdoin todella sisäistin miksi blogia kirjoitan. Olen aikaisemmin maininnut blogin olevan kiva lisä tälle harrastukselle ja ikäänkuin päiväkirja, johon voi tallentaa omat tekeleensä. Ja sitä se onkin. Nyt kesällä vain on ollut niin, että päivät ovat täyttyneet kaikesta kivasta, mihin ei ole muulloin aikaa. Olen ollut koko kesän pois töistä, täysin lomalaisena ja työt jatkuvat 10.8. Kahden ja puolen kuukauden loma on järjetön luksus. Olen saanut viettää poikani kanssa aikaa. On tehty kaikkea ja ei yhtään mitään. Ihan parasta.


Tajusin kirjoittavani blogia saadakseni ajatukseni muualle. On päiviä, jolloin töissä on ollut aikamoista hulinaa; silloin tämä harrastus on todellakin tarpeen. Olen edelleen iloinen, että menen fiiliksen mukaan, enkä ole asettanut itselleni tavoitteita tai tiukkoja julkaisupäiviä. Olen huomannut, että tämä sama epätahti sopii lukijoillenikin mainiosti; koskaan ei ole tullut negatiivista palautetta julkaisutahdistani. Nyt kun ajatuksia ei ole tarvinut saada muualle, blogi on ollut rauhaksiin.
Luonnoksissa roikkuu edelleen vaikka mitä ja ne sieltä putkahtavat päivänvaloon sitten kun putkahtavat. Ei ressata vai mitä?


Nämä kynnet kuvastavat tämän hetkistä fiilistä ja tätä vietettyä lomaa täydellisesti; iloinen, sekalainen liukuväri pienten pilvien kanssa. Kivoja, kiireettömiä poutapäiviä.


Ollaan otettu lomaohjelmaksi ystäväni kanssa, että katsotaan muksujen kanssa Jurassic Park-elokuvat. Fakta minusta: rrrakastan liskoja. Ensimmäinen Jurassic Park ilmestyi minun ollessani 11-vuotias. Elokuva oli jännä, mutta aivan mahtava ja se on edelleen kehittyneestä tekniikasta huolimatta yksi lempielokuvistani. Yli 20 vuotta myöhemmin elokuva on edelleen hyvä. Poikani on nyt 8-vuotias ja ystäväni lapsi täytti juuri 9. Lapset olivat aivan tohkeissaan. Nyt olemme katsoneet ykkös- ja kakkososan ja vielä on kaksi jäljellä. Muistan, että minulla oli aikanaa paksu vihko täynnä dinosaurusten nimiä ja aina kun veljeni kanssa löysimme uuden, se kirjoitettiin vihkoon. Heurekassa käytiin näyttelyssä ja oli minulla Jurassic Park- paitakin.. Missähän se on nyt.. Täytyykin kysyä äidiltä, jos se olisi vielä tallessa! Leopardigekkomme Sibelius saattaa olla pieni reppana, mutta ihan hyvin voidaan ajatella sen olevan pieni dinosauruksemme, heh..



Eilen illalla vietimme aikaa rannalla, aurinko helli, mutta tuuli viilensi pahimman paahteen. Niklas jaksoi polskia ja juosta vedessä nauttien. Kyllä loma on ihmisen parasta aikaa, sanokaa minun sanoneen.

Niin, kynnetkin tosiaan vilahtavat kuvissa!
Alle on lakattu Color Clubin French Tip, jonka päälle tehty sekalainen liukuväri Pipe Dream Polishin A Night In Vegas-kokoelman lakoilla; All In, Happy Hour, Light Of Day, V.I.P Pass, 110 Degrees, On The List ja High Roller. Liukuvärin päälle kerros INM Northern Lights Hologram Top Coatia sävyssä "Gold". Pilvet tehty samaisella Color Clubin valkoisella ja pilkkutikkujen ollessa mystisesti kadoksissa (ihan totta, mihin ne voi muka kadota!?) käytin nuppineulaa. Päälle lakkasin Avonin Gel Shine lasting finish päällyslakkaa (saatu #kynsimiitti16-sponssikassista). Päällyslakka meinasi viedä pilvet mukanaan, vaikka olivat jo kuivuneet ja lakkasin mahdollisimman ilmavasti lakan. No mutta, loppu hyvin, kaikki hyvin ja kynsistä tuli kivat!


Mukavaa torstaita!

perjantai 22. heinäkuuta 2016

Metsäranskis

Otsikko on hyvin köyhä kyhäelmä viitaten tämän päivän kynsiin.
Laitoin viilan viuhuamaan ja muutin kynsien muotoa käytännön syistä. Jos perunan kuoriminen tuottaa hankaluuksia kynsien takia, on aika tehdä jotain. Joku voi siinä onnistua, minä en, joten nyt mennään näillä hetken aikaa. Tykästyin kyllä tosi lujasti teräväkärkisiin kynsiini ja uskon palaavani niihin tässä elämässä ehdottomasti jossain vaiheessa.


Kuten monesti aikaisemminkin, nollaan tilanteen tekemällä klassisen ranskiksen. Tällä kertaa halusin siirtokuvien sijaan tehdä vinyyleillä kuvioita ja käytin apuna sekä ranskiksessa että kuvioinnissa RockNailStarin vinyylejä.
 TYK-KÄÄN.


Ranskiskärjet tein (vähän nopeasti hutiloiden) Oriflamen valkoisella White Tip-lakalla ja epätarkat rajat johtuvat joissain kynsissä täysin käyttäjästä, ei vinyyleistä, uskokaa minua.

Essien Penny Talkin valitsin kuvioihin; olen aivan hullaantunut sen ihanasta ruusukultaisesta sävystä.  Pohdin miksi en ole hankkinut tätä lakkaa aikaisemmin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!






Mukavaa viikonloppua kaikille!

 

torstai 21. heinäkuuta 2016

Ostoksia ja ohilyönti

Puuuh.
Blogi oli pakollisella muutaman päivän hengähdystauolla Ilosaarirockin takia. Olin reissussa kolme päivää. Muutama päivä ennen reissua selvisi, että majoituspaikassamme on kissa. Kissa+Kaisa=tukehtuminen, joten aloimme kuumeisesti miettiä vaihtoehtoja. Kaikki paikat myivät eioota ja kaikkien kavereiden luona oli jo majoittujia sen verran, ettei sinne mahtuisi. Telttamajoitus oli poissuljettu, sillä koen olevani festaritelttailusta oikeasti nauttivan iän jo ohittanut henkilö. Not for me, thanks. Pohdittiin jopa nukkuvamme autossa ja sitten vain äkkiä käyvämme pesulla alkuperäisessä majoituspaikassamme. Sitten syttyi aivoriihessä idea. Majoitusisäntämme on juuri muuttanut ja vanha asunto oli vielä tyhjillään, koska avaimia ei oltu vielä luovutettu uudelle omistajalle. Suuntasimme siis tavaroinemme sinne. Saimme molemmat yhden huoneen ja kaikki hyvin! Patjamajoitus, mutta hei, ei haitannut!
Matkamme alkoi perjantaina aamusella, suuntasimme ensin Mikkeliin moikkaamaan kummityttöäni. Hänestä oli tullut paria päivää aikaisemmin isosisko. Matkustin kaverini Mikan kanssa ja menomatkalla kyydissämme oli kaverini Saara. Perjantaina yövyimme Pauliinan äidin luona Savonlinnassa. Pauliina oli siellä myös viettämässä aikaa ja kävimme syömässä mainiot muikut, superhyvät turkinpippuripehmikset sekä saunoimme tunnelmallisessa rantasaunassa. Lauantaiaamuna suuntasimme sitten kohti Joensuuta ja löysimme hyvin perille. Lauantai ja sunnuntai meni Ilosaaressa ja sunnuntai-iltana Volbeatin lopetettua, otimme nokan kohti Hämeenlinnaa. Kotimatkalle nappasimme kyytiin työkaverini Lassen. Hämeenlinnassa olimme yhden kaffepysähdyksen jälkeen puoli kuuden maissa. Sitten ZzzZZzZzZ...


 En muista juurikaan tehneeni blogiin ostos- tai swatchaus-juttua, mutta tänään, tässä ja nyt sen teen.

Lakkakokoelmani lisäykseksi muuttivat Essien Penny Talk ja piCture pOlishin Salt Water. Lisäksi hankin kimppatilauksen kautta pari MoYouLondonin laattaa. Vaihtoehtoja olisi ollut vaikka kuinka, mutta päädyin nyt ottamaan vain kaksi.


Mandala 02 on laatta, jossa kuviot ovat isoja. Niillä saan varmasti pidempiinkin kynsiin tehtyä kauniita juttuja.

  
Bridal 06-laatassa kuviot ovat pieniä, mutta niillä saa tehtyä myös kaikkea kivaa. 
Pyhä tarkoitukseni oli lakata Salt Waterilla ja leimata, mutta...
 
 ..iski motivaation puute. Kun se korjaantui, iski ideapula! Millä kuviolla ja millä lakalla leimaisin!?


Päädyin ihastelemaan Salt Wateria pari päivää itsekseen, ilman mitään koristeluita. Historiallista!


Penny Talk päätyi kynsille ja halusin alunperin leimata sillä. Se oli hyvin kaunis yksinäänkin kynsillä; sopi hyvin tämän hetken isoon villitykseen; kromikynsiin. Blogin ollessa hiljaisempi, Instagramin puolella yleensä tapahtuu edes jotain. Siellä nähtävissä swatch-video Penny Talkista.
(Jos haluat seurailla, niin nappaa @kynsisirkus listallesi.)

Päädyin tekemään kynsilleni jotain, joka oli päässäni hyvä idea, mutta toteutus sitten melko fiasko. Joku joskus kysyi, että "etkö sä ikinä mokaa!?"
Oi kyllä. Useinkin. Ja tässä teille mokakynnet, olkaa niin hyvät.

Penny Talkin päälle asettelin RockNailStarin vinyylit, jonka jälkeen lakkasin MoYouLondonin mustalla Black Knight-lakalla. Lakka kuivuu mattaiseksi, joten ajattelin kiiltävän kromin ja mattaisen mustan olevan hyvä yhdistelmä. Ja sitä se olikin! Kunnes iski aivopieru ja lakkasin koko höskän päälle KIKOn Sparkle Touch-hitulaa. Noh, lopputulos ei ole kovin kummoinen. Vähemmän on todellakin enemmän. *huokaus* 


Kynnet ovat kivat ja kuitenkin aivan kamalat.
Ens kerralla onnistuminen, eiks jeh?



Oletko Sinä ollut kesällä festareilla?

keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Helpot herkut

Olen (lähes) kyllästymiseen asti hehkuttanut MILV-siitokuvien ihanuutta ja helppoutta. Teen niin taas. Kynsille halusin jotain, koska nakukynsillä en vain osaa enää tässä vaiheessa kynsiharrastusta olla. Ja myös jotkut ystäväni hätääntyvät, jos kynsilläni ei ole mitään ("Miksei sulla ole mitään lakkaa!?") ja se on jo aika hassua. 
 
Yksivärinen lakkauskin vaatii usein edes jotain koristelua ja nyt halusin päästä todella helpolla ja jollain, joka ei vie aikaa. Tämä lakkaus on valmis hyvin nopeasti. 
 
MILVit vaativat alleen kerroksen valkoista lakkaa ja sitten arkista irti leikattua kuvaa liotetaan vedessä pari sekuntia, jonka jälkeen sen voi siirtää kynnelle. Ylimääräiset liotan yleensä varovasti kynsilakan poistoaineella, olen kokenut sen olevan nopein ja helpoin konsti. Sitten päällyslakka ja valmista tuli!





MILVit todella irotavat taustastaan ihan parissa sekunnissa, kun taas jotkut siirtokuvat vaativat pidemmän ajan. Pidän myös siitä miten MILVeissä on ihan käsittämättömän paljon valinnan varaa; kuoseja ja kuvia ja todella paljon.


En tiedä mistä kaikkialta näitä saa hankittua. Omani olen ostanut CesarsShopin verkkokaupasta, mutta myös messuilla olen näitä nähnyt myynnissä. Internetin ihmeellisestä maailmasta kuitenkin varmasti löytyy, kun vähän googlailee.


20 minuttia ja helpot ja kivat kesäkynnet ovat valmiit! Alle lakkasin kerroksen Oriflamen White Tip-lakkaa. Yhden kerroksen kuivuminen kesti silmänräpäyksen, joten aika pian aloin laittamaan siirtokuvia paikoilleen. Päälle lakkasin Avonin päällyslakan.


Mikä on Sinun suosikkihedelmäsi?





Oriflamen ja Avonin lakat saatu #kynsimiitti16-sponsorikassista.

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Tartteeks kynää?

Värikynäkynnet ovat roikkuneet haavelistallani siitä asti kun näin ne ensimmäisen kerran muutama vuosi sitten. En kuollaksenikaan muista kenen tekemänä, joten en yhtään tiedä kenelle kunnia kuuluu. Plus näitä on tehty maailman sivu, joten tosi paha sanoa kuka on ollut ihka ensimmäinen.

Päätin, että jos joskus saan kynnet kasvatettua todella pitkiksi, niin viilaan ne teräviksi ja toteutan tällaiset kynnet. Nyt hoksasin, että geelini ovat kuin ovatkin nyt siinä muodossa, että tämän kokeileminen onnistuu!

Tyylejä on lukemattomia, mutta tässä kollaasi siitä miten tein:


1. Lakkaa aluslakan päälle haluamasi värilakka ja lakkaa se peittäväksi.
2. Lakkaa keskelle raita samaa väriä, mutta vaaleampaa/tummempaa; älä kuitenkaan kynnen kärkeen asti.
3. Hahmottele teroittimen jäljet vaalealla lakalla. Itse käytin apuna piCture pOlishin ohutta koristelusivellintä.
4. Täytä alue vaalealla lakalla
5. Tee halutessasi tehosteita vaaleaan kohtaan vähän tummemmalla lakalla.
6. Anna kuivua hetki ja lakkaa haluamasi päällyslakka 

Voilá! 
 



Mielestäni näistä tuli ihan hauskat. Tosin epäröin näitä tovin, kun mieheni ja poikani eivät tunnistaneet näitä kyniksi ennenkuin kerroin mitä näiden kynsien on tarkoitus esittää... Päätin kuitenkin julkaista ja katsoa mitä te sanotte. Onko tunnistettavissa?

 Lakkoja tähän meni aika kasa:
OPI A Definite Moust-have, OPI Spare Me French Quarter, OPI I Just Can´t Cope-acabana, OPI I´m Sooo Swamped!, Essie Navigate Her, piCture pOlish Totes, piCture pOlish Sky, PipeDreamPolish All In ja Color Club Poetic Hues. Päälle lakkasin kerroksen Avonin päällyslakkaa.


Tämän tekstin julkaisuhetkellä olen jo keräämässä mustikoita metsän keskellä kaverini Jennin kanssa. Samoilla apajilla on joka vuosi myös mahtavasti metsämansikota, toivon, ettei sade ole vienyt kaikkia mennessään tai mössännyt. Tuoreet marjat ovat kesän paras osuus, ehdottomasti. Onneksi on ystävät, jotka antavat käydä keräämässä pusikoistaan myös herukat ja vadelmat. Joka vuosi luulen keränneeni tarpeeksi, että on sitten talveksikin, mutta kyllä suurin osa on käytetty ennen marraskuun loppua... Tykkään tehdä rahkoja, smoothieita ja laittaa puuron päälle, joten menekkiä on.
Toivottavasti selviän ilman hyttysten jättihyökkäystä!

 Iloista tiistaita!

lauantai 9. heinäkuuta 2016

Leimauslauantai: Goottikynnet

Pitkästä aikaa Leimauslauantai! Edellisestä onkin vierähtänyt tovi. Kipinän leimaamiseen sain kun katselin Mallen kynsiä. Minulla on myös tuo musta leimauslakka, jonka kanssa olen taistellut ja sen kanssa en ole saanut leimattua yhtään mitään. Se on kuivunut leimasimeen ennenkuin olen ehtinyt hengittää ja olen jo manannut ko.lakan alimpaan koloseen. Olen käyttänyt sitä sitten tavalliseen lakkaamiseen ja harmitellut hyvän mustan leimauslakan puuttumista. Mutta sitten näin Mallen kynnet ja ajattelin, että olisiko vika sittenkin leimaajassa eikä leimauslakassa ja päätin antaa vielä yhden mahdollisuuden. Hankin Facebookin Kynsikoristekirppiksen Huutokauppapäivänä (joka on jokaisen kuun ensimmäisenä sunnuntaina!) MoYouLondonin Gothic-laatan ja tänään päätin yrittää leimaamista. Avainsanana oli rauhallisuus. Huomasin käyttäneeni skrapaa ylimääräisen lakan poistamiseen liian innokkaasti ja voimakkaasti. Rauhallisuus ja hellyys auttoi, kuvat nousivat hyvin, lakkaa oli tarpeeksi eikä se ehtinyt kuivua ja piCture pOlishin läpinäkyvä leimasin oli hyvässä yhteistyössä. Luotto omiin taitoihin palasi ainakin osittain. Kynsistä tuli todella sekalaiset, mutta kaikessa outoudessaan tykästyin näihin ihan mielettömästi! Gootti-rokki-kynnet, joissa viihdyn.


Lakkoina MoYouLondon Black Knight, Oriflame White Tip ja A England Excalibur (alkuperäinen versio). Excalibur leimaa myös tosi hyvin ja sen takia minulla on sitä varapullo. En tiedä mitä teen siinä vaiheessa kun pullonpohja häämöttää...





Oikealla kädellä poseeraaminen olikin yllättävän hankalaa. Yleensä kuvaan vain vasemman käden lakkaukset, mutta nyt kun tein molempiin käsiin toisistaan poikkeavia koristeluita, halusin kuvata senkin. Vähän oli tönkköä hommaa.




Sain valjastettua aviomiehen kuvausassariksi iltamyöhään, kun halusin saada hyvin molemmat kädet kuvaan. Hän otti kuvia noin 70. Niistä onnistuneita oli 2.  Sinnikkäästi hän halusi yrittää ja yrittää, mutta voinemme todeta tässä ja nyt, että valokuvaajaa ja vakkariassaria hänestä ei taida tulla. Arvostan kuitenkin yritystä. Tässä toinen onnistuneista kuvista.


Viikonloppu sujahtaa lauantain osalta liikunnan ja kotiolojen parissa, sunnuntaina otamme pojan ja ystäväperheiden kanssa nokan kohti Tamperetta ja Särkänniemeä. Kesäreissu odottaa ja toivottavasti sääukko suosii. Viileä ilmakaan ei haittaa yhtä paljon fiilistä kuin sade.


Kivaa viikonloppua!

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Lumenen kaksikko

#kynsimiitti16-lahjakassista minulle tuli kaksi Lumenen lakkaa. Lumene on itselle tuttu ja rakas merkki, olen käyttänyt Lumenen kasvojen pesutuotteita ikuisuuden, samoin Time Freeze-sarja on sellainen, jota ilman en voi elää sekä Lumenen kulmakynät ovat meikkipussini luottotyypit. Kynsilakkojen käyttö sen sijaan jäänyt vähälle, johtuen ehkä siitä, että sävyt ovat olleet mielestäni sellaisia perusturvallisia ja tämän harrastuksen kehittyessä sellaiset sävyt eivät ehkä enää niin kiinnosta. Kauppareissuilla kyllä aina hypistelen putelit läpi. Gel Effect-sarja on pitkästä aikaa sellainen, josta olen ollut kiinnostunut ja olikin ihan kivaa huomata lakat pussissa. Lumenen laatu on hyvä, miinusta ehkä pienestä pullosta. Leveä, loistava suti kyllä hyvitti senkin!


Sain oranssikorallin 11 Sunny Fields - Auringonkehrä ja 19 Fall Red - Kuulas Ilta-lakat.


Auringonkehrä on jännä lakka; se näyttää valosta riippuen hyvin erilaiselta ja kameranikin sekosi siitä. Se on nimittäin kynnellä hyvin kirkas. Korallinen, oranssihtava. Kuvissani ehkä hieman liiankin oranssi. Tosin googlailemissani kuvissa myös punertavampi, mutta tosiaan valaistuksesta riippuen. Yhtä kaikki - hyvä kesälakka ja näyttää varmasti hyvältä ruskettuneen ihon kanssa! Lakka levittyi hyvin ja vaivatta leveän sudin ja hyvän koostumuksen ansiosta. Lyhyille kynsille riittää uskoakseni kaksi kerrosta, itse lakkasin kolme varmuuden vuoksi ja vanhasta tottumuksesta.



piCture pOlish on julkaissut Vampire-nimisen lakan, joka on hyvin, hyvin, hyvin lähellä Kuulas Ilta-lakkaa. Minulla ei Vampirea ole, mutta olen hypistellyt putelia ja voisin vannoa, että dupevaroitus näiden kahden kanssa. Lakatessa huomasin ilokseni tämän yhtäläisyyden, sillä Vampire on ostoslistallani. Kuulas Ilta on crellymäinen, helppo lakattava. Riippuen millaisen peittävyyden haluaa, kerroksia täytyy lakata 2-5. Useampi kerroskaan ei haittaa, sillä lakka kuivuu nopeasti. Ja kuten todettu, leveä suti on iso plussa ja lakkaaminen on oikeasti helppoa. Varoituksen sananen kuitenkin: tämä kaunokainen tekee hurjat värjäytymät kuiville kynsinauhoille, joten tarkkana!


Mieltäisin tämän syyssävyksi, mutta tämä on ehdottoman naisellinen ja sopii kyllä käytettävksi vuodenajasta riippumatta.
Rakastuin tähän lakkaan! Gel Effect-lakoilla on U-PE-A kiilto enkä lakannut kummankaan kanssa päällyslakkaa.
Katsokaa nyt, pystyisin peilaamaan itseäni:


Kynsieni tämän hetken muodon kanssa nämä ovat todella vampyyrikynnet, hahha!


Ovatko nämä lakat Sinulle tuttuja?


(Lakat saatu sponsorikassista.)

torstai 7. heinäkuuta 2016

#kynsimiitti16 ostoksia

 Keväällä tapasimme kynsiharrastajien kesken Helsingissä Vivekan kotona. Lahjapussukan sisältöäkin on tulossa lisää blogiin ihan lähipäivinä, mutta tänään esittelen kolmikon, jonka kirppistelin. Illamasquan lakat ovat sellaisia, joita olen ajatellut hankkivani, mutta se on jäänyt muiden mielenkiintoisten kiilatessa edelle. Plus eteen on tullut myös hinta. Nyt sitten silmieni teen tupsahti kolme outoa, mutta mielenkiintoista lakkaa ja raotin kukkaronnyörejäni.



Mottle on vihreä ihanuus. Muistuttaa jotain ällölimaa tai sammakonkutua, mutta juuri tällaisista lakoista tykkään ihan älyttömästi!


Lakka levittyi täysin vaivatta ja peitti kahdella ohuella kerroksella mukavasti ja kerrostui kivasti. Tykästyin todella kovasti.



Scarce on likaista marjapuuroa pullossa. Tästä tykkäsin ehkä jopa vielä vähän enemmän. Kaksi helppoa kerrosta tässäkin.





Freckle on vähän rajatapaus. Jos pohja olisi hitusen vaaleampi tai hitusen tummempi, tykkäisin. Nyt se on ehkä juuri sellainen ripulin värinen, joka ei ole kiva. Pullossa lakka näytti kivalta, mutta kynnellä ei enää näyttänytkään. Ja tästä kolmikosta tämä lakka oli se, joka olisi vaatinut kolmannen kerroksen, mutta lakkasin vain kaksi. Ehkä tämän voisi koittaa pelastaa jollain kivalla leimauksella? Täytyy joskus kokeilla.



Kaikkinensa olen kuitenkin ihan tyytyväinen kirppistelyihini. Erikoiset, oudot, mutta kivat lakat.

Ovatko Illasmasquan kynsilakat Sinulle tuttu juttu?