lauantai 29. lokakuuta 2016

Millaista siellä sitten oli? I Love Me 2016

Varmastikin vuoden yksi isoimmista messutapahtumista oli viikko sitten Helsingin Messukeskuksessa. I Love Me-messut ovat vakiinnuttaneet paikkansa ja olen itse ollut messuilemassa muutamana vuonna, tänä vuonna jälleen bloggaajapassin voimin.

Viime vuonna vedin hc-reissun messuillen kolme päivää putkeen. Silloin tuntui siltä, että kolme päivää ei ollut tarpeeksi ja nähtävää olisi ollut vielä vaikka kuinka paljon! Viime vuonna myös puuttui toimintasuunnitelma lähes täysin ja joukkiomme haahuili kuin päättömät kanat paikasta ja osastosta toiseen.

Tänä vuonna olin perjantain töissä. Messut ovat osuneet sopivasti syysloman aikoihin, jolloin itselläni on ollut lähes pääsääntöisesti vapaata. Lähdin messureissuun siis lauantaina kukonlaulun aikaan Hämeenlinnasta. Suuntasin ensin CesarsShopin Varjomessuille, josta sitten siirryin Messukeskukseen.
I Love Me on bloggaajapassin saaneen näkökulmasta ihan mukavasti järjestetty. Tavarat saa viedä lehdistökeskukseen, jonne voi sitten mennä hetkeksi hengähtämäänkin pienten virvokkeiden äärelle, jos tuntuu että tungos alkaa ahdistamaan. Takit ja muut säilyvät siellä ja voit mennä ja tulla ilman jonotteluita. Se on ehdoton plussa.


Messukeskus täyttyi tänäkin vuonna alan ammattilaista ja harrastajista niin muodin, kauneuden kuin terveydenkin puolelta. 
Kiersin paikalla lauantaina kolmisen tuntia ja sunnuntaina suunnilleen saman verran. Sunnuntain kiertelyn lomassa totesimme molemmat Pauliinan kanssa, että yksi päivä olisi ehkä riittänyt?
Mikä on muuttunut niin, että messukiertely tuntui vähän pakkopullalta emmekä innostuneet juuri mistään? Tuli ehkä olo, että kaikki on jo nähty? Olisiko messujen aika tehdä jonkinlainen imagouudistus? En osaa määrittää, mitä se voisi olla, mutta messut eivät tänä vuonna tarjonneet itselleni isoja fiiliksiä. Muutamat näytteilleasettajat olivat tänä vuonna kyllä nappijuttuja ja niistä kerronkin tässä hieman lisää.

Kiersimme kaikki osiot läpi ja eteemme osui koju, Doris&Duke.
Olin välittömästi myyty kaikkien ihanien persoonallisten korujen ja sormusten edessä. Ihanan kitchiä! Herra kojulla kertoi heidän liikkeensä sijaitsevan Porvoossa ja minun täytyy ehdottomasti päästä sinne paikan päälle katselemaan lisää ja tekemään ostoksia!



Lemppareitani tällä kojulla olivat ihanat rannekorut ja Liisa Ihmemaassa-mielikuvan aiheuttavat hullunkuriset sormukset! Rakastuin.


Tapahtumissa aina parasta ovat näytteet ja maistiaiset! Hahha! Niitä maistiaispisteitä kiertelimmekin ja siirsimme nälkää.
 Perheessäni on kaksi keliaakikkoa; mieheni ja poikani. Gluteeniton ruokavalio ei siis ole meille mikään trendijuttu vaan olosuhteiden sanelema pakko. Onneksi nykyään on todella hyviä gluteenittomia valmistuotteita tarjolla sekä hyviä puolivalmisteita ja raaka-aineita, joista voi itse leipoa ja kokkailla sapuskaa.
Vuohelan Herkku on yksi meidän perheen suosikeista ja viihdyinkin heidän pisteellään pidemmän tovin. Sain mukaani hyviä ohjevihkosia ja vinkkejä. Heillä oli maistatuksessa ihanaa pizzaa!!
Teen kaiken ruoan kotona gluteenittomana, itselleni ihan ääriharvoin mitään ns.tavissapuskaa. Töissä/ravintolassa syön oman ruokavalioni mukaan, mutta koen että kotioloissa on helpompaa tehdä vain yksi ruoka. Ja voin vannoa, että gluteeniton ruoka ei ole hajutonta, mautonta, väritöntä.


Vuohelan Herkun läheisyydessä oli Lidlin piste, jossa oli pääosassa Reilun Kaupan tuotteita, Luomu-juttuja ja gluteenittomia.


Yksi henkilökohtainen messukohokohtani oli letti-isi Matin pikatreffaus. Somen puolella juttelu on ihan eri kuin livenä näkeminen ja oli kiva seurata miten hän taituroi hiuksiin ihania kampauksia.
Jos joltakulta on mennyt ohi ilmiö nimeltä Isi ja tytöt, suosittelen tutustumaan! Matin lettijuttuja löytyy somesta Facebookin puolelta sekä Instagramista @isijatytot. Häneltä ja tytöiltä on ilmestynyt jo kaksi kirjaakin, jotka ovat todella hurmaavia ulkoasultaan.


Matti teki lettejä Biozellin pisteellä yhdessä muutamien muiden letittäjien kanssa.
Biozellin pisteellä myös koin yhden messujen mukavimmista asioista, kun minua tartuttiin hihasta ihanan Jaanan toimesta ja kysyttiin haluaisinko bloggaajana valita itselleni muutamia tuotteita. No toki! Mukavinta tilanteessa oli se, ettei siitä tullut tuputusolo, vaan sain rauhassa valita tuotteita, joista jokaisesta kerrottiin huolella ja tarkkaan ja kaikkiin Pauliinan ja minun esittämiin kysymyksiin vastailtiin. En myöskään saanut velvoitetta tehdä tuotteista juttua, mutta tokihan näistä nyt teille kerron, sen verran ihania juttuja minulle kassiin lapattiin!
Juuri kun olin ajatellut, että nyt on kyllä jo sopivasti kaikkea, niin Jaana kysäisi, että "mitenkäs vielä tämä?", "entä onko tämä tuttu?", "tämä olisi kyllä varmasti kiva kokeilla!" ja niin kassi täyttyi täyttymistään. Sain myös valita miesten tuotteita kokeiluun. Yksi miespuolisista parhaista ystävistäni oli näistä ihan tohkeissaan ja kokeilimmekin miesten tuotteita jo tositoimissa. Jaana antoi hyviä vinkkejä, mutta niistäkin sitten omassa julkaisussaan. Kassin pohjalta löytyi myös pehmoinen pyyhe ja skumppaa. Hyvää pr-menoa, ettenkö sanoisi.
Biozell merkkinä on itselleni tuttu, mutta osa näistä tuotteista oli itselleni uusia. Näistä tulossa siis omaa juttuaan, suurinta osaa olen jo kokeillut.
(Luvassa teille lukijoille myös arvontaa ensi viikolla, jossa mahdollisuus saada itselleen yksi kuvassa näkyvistä tuotteista! Se, mikä tuote on kyseessä, on vielä salaisuus. Pysyhän kuulolla!)


Lidlin pisteeltä mukaani lähti sellaisia tuotteita, joita en ole kokeillut. Lidlin gluteenittomat tuotteet ovat hinnaltaan hyvin edullisia, kun vertaa siihen mitä gluteenittomat yleensä kustantavat. Ja nyt oli vielä hyviä messutarjouksiakin.
Mukaani kotiutuivat ihanan suklaiset keksit, makaronia ja kaksi erilaista kakkujauhoseosta, joiden erikoisuutena on paketista löytyvät vuoat! Voiko helpompaa enää ollakaan? Lisää nesteet ja kananmunat, sekoita, vuokaan ja uuniin. Kakkujauhoseokset toimivat loistavasti myös muffinsseina - kokeiltu ja syöty on jo! Molemmat versiot...


Avonin pisteellä käytiin myös pyörähtämässä ja siellä Anu kertoili meille Avonista. Avon on itselleni tuttu lähinnä kynsilakkojen osalta, mutta kosmetiikkapuoli on itselleni vieras.
Kun olimme siitä lähdössä, minulle tuotiin lahjapussi, josta löytyi ihanan miedon tuoksuinen vartalovoide, maskara sekä uusi AVON Life-tuoksu.
(Myös Avonin osalta on tulossa teille lukijoille arvonta ensi viikolla!!)


Biokian pisteellä käytiin, kuten joka vuosi. Ihanan pehmeän makuinen puolukkamehu oli ostettava, kun nyt syksyn kylmyys alkaa harmittaa ja varmasti hetken kuluttua tulee lunta. Kohta on edessä ne illat, jolloin voi helliä itseään hautautumalla viltin alle sohvan nurkkaan villasukat jalassa, mukillinen kuumaa puolukkamehua kädessä.
Ostin myös valkosuklaapuolukoita ja suklaakarpaloita. Molemmat pussukat jo syöty tyhjäksi. Slurps.

 
Summa summarum:  Oli jälleen mukava yllätys saada bloggaajapassi ja oli kivaa huomata, miten siitä oli tänä vuonna "enemmän hyötyä". Ilmainen tavara on toki aina kiva juttu, mutta koen sen olevan kiva lisä eikä itsetarkoitus. Passin avulla saa mukavuusetuja ja on hienoa päästä katsomaan paikan päälle messutohinoita. Ja passilla on siis mahdollisuus päästä messuille kaikkina kolmena päivänä eli iso etuhan se on. Messut on hyvin järjestetty, mutta kuten jo tuossa aikaisemmin totesin, tuli tunne, että tämä on vähän nähty. Sunnuntai oli ehdottomasti paras messupäivä, sillä väkeä ei ollut enää niin paljon ja oli väljempää kävellä. Sunnuntai kuitenkin on ehkä se päivä, jolloin messuväsymys jo näkyy näytteilleasettajien kasvoilta ja varmasti viimeiset tunnit alkavat olla jo raskaita? Puolensa ja puolensa. Kokemus on kuitenkin aina mukava ja antaa tilaisuuden solmia uusia yhteistyökuvioita, kuten nytkin itselleni kävi sekä tavata kasvoja blogien takana ja ihan uusiakin kasvoja. Kaikkinensa olen iloinen ja tyytyväinen, että minulle bloggaajapassi annettiin ja pääsin messuista nauttimaan.
Ens vuonna uusiks, mutta ehkä vain yhtenä päivänä.
Ehkä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!